Voiko ajokuntoa treenata?


Ajokunto ei ole pysyvä olotila. Oman voinnin tarkkailu onkin hyvä tapa jokaiselle myös ajamisen turvallisuuden kannalta.

Kuljettajan kehon ja mielen hetkellistä tilaa ku­vataan ajokunnon käsitteellä. Monelle on sel­vää, että väsymys, lääkkeet ja alkoholi nakertavat ajamisen turvallisuutta, mutta myös voimak­kaat tunnereaktiot voivat saada ajokunnon heikkenemään

Liikenneturvan suunnittelija Mia Koski muis­tuttaa, että ajokunto on eri asia kuin ajokyky. Kokeneinkin kuljettaja voi löytää itsensä ojasta, jos ajaa esimerkiksi liian väsyneenä tai olon ol­lessa muutoin kehno.

”Autoa ei pidä lähteä ajamaan, jos olo tuntuu normaalista poikkeavalta, väsyneeltä tai tok­kuraiselta. Avainasemassa on kuljettajan oma vointinsa tarkkailu, mutta toki muiden havainnot voivat myös auttaa havahtumaan siihen, että ajo­kunto ei ole kohdallaan”, Koski selventää.

Rattiin ei kannata hypätä sinnittelemään

Kuljettajan tilaan liittyvä riskitekijä, kuten alko­holi, sairaus, väsymys, mielentila tai kiireisyys, vaikuttaa myös monen onnettomuuden taustalla. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat arvioineet, että kuljettajan tila on osasyynä jopa kolmessa onnettomuudessa neljästä.

Liikenneturvan yli 65-­vuotiaille kuljettajille te­kemässä kyselyssä joka kymmenes vastaaja ker­toi tilanteesta, jossa oli lähtenyt ajamaan, mutta jälkikäteen todennut, ettei heikentyneen ajokun­non takia olisi kannattanut.

”Esimerkiksi ajomatka pitkän valvomisen jäl­keen voidaan nähdä suorituksena, jopa urote­kona, vaikka fiksumpaa olisi siirtää matkantekoa tai päästää virkeämpi rattiin. Jos ajokunto yhtään epäilyttää, on silloin yleensä paikallaan pitää levähdystauko tai olla ajamatta”,Koski toteaa.

Läheisten huomiot ajamisesta kannattaa ottaa huomioon ja lääkärille hakeutua, jos oireilee. Lääkärille menoa ei saisi karsastaa ajo-oikeuden menettämisen pelossa. Sairauksien eteneminen pysyy monesti pidempään kurissa hyvällä hoidolla kuin hoitamattomana. Sillä on myönteisiä vaikutuksia myös ajoterveyteen. Kuva: Aleksi Makkonen/Liikenneturva.

Ennakoinnilla ajokunnon tuntijaksi

Ajokunto-ongelmiin voi varautua ennakoimal­la omaa ajokuntoa jo hyvissä ajoin etukäteen. Uuden lääkityksen vaikutukset ajamiseen on aina syytä tarkistaa pakkausselosteesta. Vaikka alkoholia ei olisi enää veressä, edellisiltana nautittu alkoholi voi heikentää ajokuntoa vielä seuraavana päivänä väsyttämällä. Riittävän väljä aikataulu tekee myös ajosta leppoisampaa.

”Ajokunto tulee puheeksi usein vasta iän kart­tuessa. Oman voinnin seuranta ja sen arvioimi­nen suhteessa ajamiseen on kuitenkin hyvä tapa jokaiselle ikään katsomatta. Yleisesti omasta voinnista huolehtiminen vaikuttaa myönteisesti myös ajokuntoon: nukutaan riittävästi, levätään kun ollaan sairaana ja vältetään stressiä”, Koski kertoo.

Ennakoinnilla voi myös varautua ikääntymiseen

”Vanheneminen tuo jossain vaiheessa mukanaan ajokykyä heikentäviä muutoksia, joita terve ja harkintakykyinen autoilija kuitenkin pystyy kom­pensoimaan ajamalla varman päälle ja välttämäl­lä vaikeilta tuntuvia tilanteita. Näitä normaaleja, yksilöllisessä tahdissa ilmeneviä muutoksia ovat esimerkiksi huomiokyvyn heikkeneminen, toi­minnan hidastuminen ja pimeällä näkeminen”, Koski kertoo

 

Jaa tämä artikkeli


Hyvinvointi