Ajokunto ei ole pysyvä olotila. Oman voinnin tarkkailu onkin hyvä tapa jokaiselle myös ajamisen turvallisuuden kannalta.
Kuljettajan kehon ja mielen hetkellistä tilaa kuvataan ajokunnon käsitteellä. Monelle on selvää, että väsymys, lääkkeet ja alkoholi nakertavat ajamisen turvallisuutta, mutta myös voimakkaat tunnereaktiot voivat saada ajokunnon heikkenemään
Liikenneturvan suunnittelija Mia Koski muistuttaa, että ajokunto on eri asia kuin ajokyky. Kokeneinkin kuljettaja voi löytää itsensä ojasta, jos ajaa esimerkiksi liian väsyneenä tai olon ollessa muutoin kehno.
”Autoa ei pidä lähteä ajamaan, jos olo tuntuu normaalista poikkeavalta, väsyneeltä tai tokkuraiselta. Avainasemassa on kuljettajan oma vointinsa tarkkailu, mutta toki muiden havainnot voivat myös auttaa havahtumaan siihen, että ajokunto ei ole kohdallaan”, Koski selventää.
Rattiin ei kannata hypätä sinnittelemään
Kuljettajan tilaan liittyvä riskitekijä, kuten alkoholi, sairaus, väsymys, mielentila tai kiireisyys, vaikuttaa myös monen onnettomuuden taustalla. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat arvioineet, että kuljettajan tila on osasyynä jopa kolmessa onnettomuudessa neljästä.
Liikenneturvan yli 65-vuotiaille kuljettajille tekemässä kyselyssä joka kymmenes vastaaja kertoi tilanteesta, jossa oli lähtenyt ajamaan, mutta jälkikäteen todennut, ettei heikentyneen ajokunnon takia olisi kannattanut.
”Esimerkiksi ajomatka pitkän valvomisen jälkeen voidaan nähdä suorituksena, jopa urotekona, vaikka fiksumpaa olisi siirtää matkantekoa tai päästää virkeämpi rattiin. Jos ajokunto yhtään epäilyttää, on silloin yleensä paikallaan pitää levähdystauko tai olla ajamatta”,Koski toteaa.
Ennakoinnilla ajokunnon tuntijaksi
Ajokunto-ongelmiin voi varautua ennakoimalla omaa ajokuntoa jo hyvissä ajoin etukäteen. Uuden lääkityksen vaikutukset ajamiseen on aina syytä tarkistaa pakkausselosteesta. Vaikka alkoholia ei olisi enää veressä, edellisiltana nautittu alkoholi voi heikentää ajokuntoa vielä seuraavana päivänä väsyttämällä. Riittävän väljä aikataulu tekee myös ajosta leppoisampaa.
”Ajokunto tulee puheeksi usein vasta iän karttuessa. Oman voinnin seuranta ja sen arvioiminen suhteessa ajamiseen on kuitenkin hyvä tapa jokaiselle ikään katsomatta. Yleisesti omasta voinnista huolehtiminen vaikuttaa myönteisesti myös ajokuntoon: nukutaan riittävästi, levätään kun ollaan sairaana ja vältetään stressiä”, Koski kertoo.
Ennakoinnilla voi myös varautua ikääntymiseen
”Vanheneminen tuo jossain vaiheessa mukanaan ajokykyä heikentäviä muutoksia, joita terve ja harkintakykyinen autoilija kuitenkin pystyy kompensoimaan ajamalla varman päälle ja välttämällä vaikeilta tuntuvia tilanteita. Näitä normaaleja, yksilöllisessä tahdissa ilmeneviä muutoksia ovat esimerkiksi huomiokyvyn heikkeneminen, toiminnan hidastuminen ja pimeällä näkeminen”, Koski kertoo
