Vieritestauksella voi vähentää antibioottien käyttöä perusterveydenhuollossa


Antibioottiresistenssi on yksi tämän hetken merkittävimmistä maailmanlaajuisista terveysuhista. Antibioottien liiallinen käyttö niin terveydenhuollossa kuin maataloudessakin on edesauttanut antibiooteille resistenttien bakteerikantojen kehittymistä. Suurin osa, noin 80 % 1, kaikista terveydenhuollossa käytetyistä antibiooteista määrätään perusterveydenhuollossa, pääasiassa hengitystieinfektioihin.

Hengitystieinfektioista kuitenkin iso osa on joko viruksen aiheuttamia tai ne paranevat itsestään ilman antibioottihoitoa. Onkin arvioitu, että noin 50 % perusterveydenhuollossa määrätyistä antibioottikuureista on turhia tai määrätty hoitosuositusten vastaisesti ².

Monet eri tekijät ovat syynä antibioottien liikakäyttöön mutta yksi merkittävimpiä on lääkärin epävarmuus oikeasta diagnoosista ja siitä, tarvitaanko antibiootteja oikeasti vai ei, jolloin antibioottiresepti kirjoitetaan helposti varmuuden vuoksi ³. Potilaat saattavat myös vaatia antibiootteja perustuen vääriin uskomuksiin antibioottien tehosta. Eurobarometrikyselyn mukaan jopa 57 % prosenttia vastanneista luuli, että virusinfektioita voidaan hoitaa antibiooteilla ⁴.

Nopeaa kvantitatiivista C-reaktiivisen proteiinin (CRP) vieritestausta voidaan käyttää apuna päätöksenteossa arvioitaessa antibioottien tarvetta. Tutkimukset ovat osoittaneet CRP vieritestauksen vähentävän merkittävästi tarpeetonta antibioottien käyttöä hengitystieinfektioissa aiheuttamatta haittaa potilaalle ⁵. Aidian Oy (entinen Orion Diagnostica Oy) on valmistanut QuikRead CRP -vieritestejä Espoossa jo vuodesta 1993. QuikRead go CRP -vieritestin tulos saadaan kahdessa minuutissa potilaan käynnin aikana, jolloin lääkärin epävarmuus oikeasta diagnoosista vähenee ja tulosta voi käyttää heti apuna päätettäessä antibioottihoidosta. Lääkäri voi myös käyttää CRP tulosta tukena selittämään potilaalle, miksi antibioottikuuria ei tarvita.

Lähdeluettelo:

1. Hay AD. Antibiotic prescribing in primary care. BMJ 2019; 364: l780.

2. Fleming-Dutra KE et al. Prevalence of Inappropriate Antibiotic Prescriptions Among US Ambulatory Care Visits, 2010-2011. JAMA 2016;315:1864-1873.

3. Harbarth S & Samore MH. Antimicrobial resistance determinants and future control. Emerg Infect Dis 2005; 11:794-801.

4. European Commission. Eurobarometer 445: Antimicrobial Resistance. Brysseli, Belgia, 2016.

5. Tonkin-Crane SKG et al. Clinician-targeted interventions to influence antibiotic prescribing behaviour for acute respiratory infections in primary care: an overview of systematic reviews (Review). Cohcrane Database of Systematic Reviews 2017; 7:CD012252.

www.aidian.fi

Jaa tämä artikkeli


Terveys