Vastuullinen toiminta punnitaan tositilanteessa


Lahden Purkupihan viimekesäisen teollisuushallipalon sammutustöissä toimittiin esimerkillisesti ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi.

Kierrätys ja kiertotalous lisääntyvät voimakkaasti, mikä tarkoittaa uusien kierrätysasemien perustamistarvetta.

Vuonna 2003 perustettu Purkupiha on Suomen suurimpia purkualan yrityksiä ja yksi johtavista rakennusten purkajista. Massiivipurkuun, haitta-ainepurkutöihin ja rakennusmateriaalien kierrättämiseen erikoistunut Purkupiha on kasvanut voimakkaasti. Vuonna 2014 yritys laajensi toimintaansa kierrätyspuolelle, kun Lahteen perustettiin sen ensimmäinen kierrätysasema.

”Jalostamme energia-, puu-, rakennus-, pahvi- ja purkujätettä kierrätyspolttoaineeksi”, kertoo Purkupihan kierrätysyksikön johtaja Kimmo Rinne.

Ympäristö- ja toimiluvan saanti edellytti huolellisesti tehtyjä valmiussuunnitelmia ja toimintaohjeita myös tulipalon ja sen sammutustöiden varalle.

”Emme kuitenkaan arvanneet, että joudumme todelliseen tulikasteeseen pelastussuunnitelman ja alkusammutustöiden osalta”, Rinne muistelee Lahden viime toukokuista suurpaloa.

”Huomasimme palon valvomosta lämpökameroilla. Katsoimme jälkikäteen videolta, kuinka henkilöstö veti oikeaoppisesti ja ripeästi esiin alkusammutusletkut. Hyvin pian jouduimme kuitenkin toteamaan, että tulipalo ei ollut hallittavissamme ja keskityimme pelastamaan ihmiset”, Rinne kuvailee nopeasti levinnyttä paloa, joka sai kirjaimellisesti polttoainetta valmiiden kierrätyspolttoaineen varastosta. Tuotantolaitoksella ei vastaanoteta eikä käsitellä vaarallisia jätteitä.

Välittömästi palon roihahtaessa ilmiliekkeihin ja evakuoinnin päätyttyä, Purkupihalla keskityttiin sammutusvesien talteenottoon.

”Savua oli niin paljon, että öljyn- ja hieka- nerotuskaivoa ei päästy sulkemaan”, Rinne kertoo. Mutta valmiussuunnitelman mukaisesti suunnitelma B onnistui.

”Purkupihalla rakennetaan nyt entistä turvallisempaa tuotantolaitosta pelastuslaitoksen vinkkien avulla.”

Naapurissa sijaitseva, paikalla kuormaa purkamassa ollut Maansiirtoliike Morri ryhtyi Rinteen pyynnöstä kalustoineen avustustehtäviin kaivamaan tulipaloalueen viereen savipeltoon altaita, joihin sammutusvedet saatiin pelastuslaitoksen avustuksella ohjattua ja siitä imettyä säiliöautoihin puhdistettavaksi kuljetusta varten.

”Morrin apu esti likaisten sammutusvesien valumisen läheiseen Makkaraojaan ja sitä kautta Porvoonjokeen. Tästä esimerkillisestä ympäristöteosta Päijät-Hämeen pelastuslaitos huomioi Morrin kunniakirjalla, joka yleensä annetaan vain ihmishengen pelastamisesta. Saattaa olla, että huomionosoitus oli maassamme ensimmäinen laatuaan”, kertoo palomestari Erkki Santero.

Hänen mukaansa sammutusvettä käytettiin noin 1 500 kuutiota, josta osa imettiin Porvoonjoesta.

”Aikanaan puhdistettu vesi laskettiin jokeen takaisin”, hän toteaa tyytyväisenä ja toivoo, että vastaavilla laitoksilla huomioitaisiin palokuormien inhimillinen koko mm. palokäytävin ja erillisin hallein.

”Sammutusjätevesien pääsy Makkaraojaan ja Porvoonjokeen saatiin estettyä, joten vesistövahinkoja ei päässyt syntymään”, kertoo Lahden kaupungin vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin.

Purkupihalla rakennetaan nyt entistä turvallisempaa tuotantolaitosta pelastuslaitoksen vinkkien avulla.

”Asennutamme riskianalyysin pohjalta kriittisille paikoille paremman alkusammutuslaitteiston. Palokuormat pienennämme rakentamalla kaksi erillistä hallia. Lisäämme palo-ovia eri puolille rakennuksia. Meillä on nyt valmiina viivästysallas, jonka vettä voi tarvittaessa hyödyntää myös sammutuksessa. Panostamme lisää henkilökunnan turvallisuustoimintaan. Vaikka meillä oli aikaisemminkin kaikki tehty oikein, haluamme nyt tehdä kaiken vielä entistä paremmin”, Kimmo Rinne painottaa ja lisää: ”Yhtäkään kalaa ei saa Porvoonjoessa kuolla toimintamme vuoksi”.

Jaa tämä artikkeli


Kehittyvä Suomi Rakentaminen 2020