Väritetty totuus


Poliisimuseon Väritetty totuus – Taiderikoksia Suomessa -näyttely on jännittävä rektikohde Tampereella

JÄRJESTÄYTYNYTTÄ rikollisuutta tutkivat, taiderikoksiin erikoistuneet keskusrikospoliisin (KRP) rikostutkijat tekevät yhteistyötä Kansallisgallerian ja Poliisimuseon kanssa. Poliisimuseon Väritetty totuus – Taiderikoksia Suomessa -näyttelyn suosio ei yllättänyt tutkija Juha Vitikaista: ”Taiderikollisuus Euroopassa on huume- ja ampuma-aserikosten jälkeen kolmantena.” 

Taiteessa liikkuvat isot rahat. ”Väärennöksen kohteeksi joutuu niin taidelasia, tauluja, aitoustodistuksia kuin kokonaisia suku- ja omistushistoriatarinoita”, taideteosten provenienssitutkimustyötä eli väärennettyjen alkuperä- ja omistushistorioiden paljastustyötä tunteva Vitikainen kertoo. 

Rikollismieli on pahimmillaan kiusallisen luova, ja sen tuotokset lonkeroituvat. Taiderikokset ovat myös osa organisoitua, ammattimaista ja kansainvälistä rikollisuutta. Suomessa paljastui vuonna 2008 mittava taideväärennösvyyhti muun rikostutkinnan yhteydessä. Tämän selvittämiseksi KRP käynnisti Operaatio FAKE:n nimellä kulkeneen tutkinnan vuonna 2013, jonka esitutkinnassa todettiin väärennöksiksi esimerkiksi Ilja Repinin ja monien suomalaisten nimekkäiden taiteilijoiden, kuten Helene Schjerfbeckin ja Reidar Särestöniemen teoksia”, Vitikainen kertoo esimerkin KRP:n ja Kansallisgallerian yhteistyöstä. 

Taidetta väärennetään monin keinoin: signeeraus tai leima voidaan väärentää aitoon teokseen paremmin myyväksi, tai koko teos voi olla väärennös. Mummolan vinttivarastosta tuskin löytyy Gallen-Kallelaa tai Järnefeltiä tai netistä venäläistaiteilijan uutta modernismin helmeä. 

”Väärennökseksi epäillyn teoksen voi arvioituttaa luotetussa huutokauppakamarissa tai tiedustella Kansallisgalleriasta mahdollisuutta tutkia teosta. Jos taideteos todetaan väärennökseksi, ota yhteyttä asuinpaikkakunnan poliisiin”, Vitikainen opastaa.

Lisätietoja näyttelystä www.poliisimuseo.fi

Jaa tämä artikkeli


Kesä Suomessa