Vakavien sisäilmaongelmien syy löytyy usein perustuksista


Suomessa on jo pidemmän aikaa kiinnitetty huomiota terveeseen sisäilmaan, ja pelko homevaurioista on mennyt paikoitellen yli äyräiden. Mutta jostain syystä ei hahmoteta, että yleisin syy vakaviin sisäilmaongelmiin löytyy kodin perustuksista.

Salaojitus ja perustukset ovat pääosin katseelta näkymättömissä, siksi niiden merkitys on ehkä helppo unohtaa. Sitäkin suuremmalla syyllä niiden kuntoa tulisi seurata. Jos esimerkiksi salaojat ovat tukkeutuneet, vesi saa tehdä tuhojaan pitkän aikaa, ennen kuin vaurio alkaa antaa merkkejä itsestään. Siinä vaiheessa voi edessä olla jo todella iso remontti, puhumattakaan siitä, että kosteus on saattanut synnyttää rakenteisiin hometta ja aiheuttaa terveysongelmia.

”Jos vaikkapa katto vuotaa ja valuttaa vedet tupaan, ongelma havaitaan heti ja korjataan. Mutta salaojat ovat piilossa ja siksi ne helposti unohtuvat, kun mietitään kodin huoltotoimenpiteitä”, Salaojakympit Oy:n toimitusjohtaja Timo Kautto kertoo.

Jos salaojat ovat tukossa tai maa-aines putkien ympärillä vääränlaista, perustukset ovat jatkuvan kosteusrasituksen alla. Syksy on erinomaista aikaa tehdä salaojaremontti. Silloin piha on valmiina ensi kevääseen.

Salaojat eivät ole ikuiset

Kautto painottaa, että kodin perustukset ja salaojaputkisto kuluu ja vanhenee siinä missä muutkin kodin rakenteet. Salaojituksen tekninen käyttöikä on keskimäärin 30–40 vuotta. Salaojien tarkastuskaivot tulivat pakollisiksi vasta 90-luvun lopulla.

”Ennen 1990-lukua rakennetun omakotitalon salaojat ovat hyvin todennäköisesti toimimattomat. Vasta silloin alettiin nimittäin käyttää asianmukaista salaojasoraa, siihen asti käytettiin hiekkaa tai muuta ainesta, missä vesi ei liiku”, Kautto kertoo.

Jos salaojituksessa on käytetty vääränlaista maa-ainesta, vesi jää seisomaan sokkelia vasten. Pahimmillaan hienojakoinen aines saattaa kokonaan tukkia salaojat. Samoin suuri merkitys on maanpinnan muotoilulla, sen tulee viettää seinustasta poispäin. Tämä on erityisen tärkeää, jos rakennuksessa on matala sokkeli tai valesokkeli.

”Jos vesi seisoo sokkelia vasten, se pääsee tekemään vapaasti tuhojaan. Kostea maaperä yhdistettynä nykytalvien nollan molemmin puolin sahaaviin lämpötiloihin on sokkelille tuhoisaa. Olen nähnyt perustuksia, joissa sokkeliharkon voi sormella rapsuttaa palasiksi. Tuskin kukaan haluaa kotinsa seisovan niin huterien perustusten päällä”, Kautto varoittaa.

Kodin salaojituksen toiminta tulisi tarkistaa vähintään kerran vuodessa. Sen voi tehdä juoksuttamalla vettä letkulla ylimpään salaojien tarkastuskaivoon, ja katsoa alemmista kaivoista, että vesi ei kerry salaojajärjestelmään.

Timo Kautto vinkkaa, että kannattaa välillä silmäillä kodin sokkelia. Kalkki, härmä, kosteusjäljet ja halkeamat voivat olla merkki salaojituksen ongelmista.

”Kodin alapohjaan tulleet vauriot ovat yleensä hyvin hankalia ja kalliita korjattavia, joten senkin takia salaojat kannattaa hoitaa kuntoon ajoissa. On myös hyvä muistaa, ettei vakuutus lähtökohtaisesti korvaa mitään puutteellisen salaojituksen aiheuttamaa vauriota, Kautto muistuttaa.

 

HALUATKO LUKEA AIHEESTA LISÄÄ?

Lataa ilmainen opas osoitteesta:

salaojaremontti.fi/lataa_opas

Tai tilaa veloitukseton Sokkelin kuntotarkastus.

Paikallinen Salaojakympit-asiantuntija tulee sovittuna aikana tarkistamaan salaojituksen kunnon. Tarkastuksesta saa kirjallisen Sokkelin kuntotarkastusTM -raportin

Jaa tämä artikkeli


Koti ja sisustus Piha ja puutarha