Uskallan muuttaa maailmaa


Kiinteän yhteisön tarjoama turvallisuus sekä vertaistuki. Luonnosta ammennettava voima ja luonnon kunnioittaminen. Kannustaminen itsenäiseen, luovaan ajatteluun ja uskallukseen muuttaa maailmaa. Kaikkea tätä ja paljon muuta kuuluu steinerkouluihin ja -päiväkoteihin.

kuva: Laura Säilä

Kasvattajien tehtävä on luoda turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, jossa lapsi voi kasvaa omaksi itsekseen, omassa rytmissään. Kokonaisvaltainen kasvatus antaa eväät luovaan ongelmanratkaisuun ja valmiudet vaikeudet voittavalle, itsenäiselle aikuisuudelle.

Vahvaa yksilöllisyyden pohjaa rakennetaan parhaiten tahdon, tunteen ja ajattelun kasvatuksen tasapainolla. Käytännön työt ja käsillä tekeminen, taide ja ajattelutaitojen harjoitus ovat kaikki tärkeitä ihmiseksi kasvamisessa, kertoo steinerkoulun opettaja Kati Heikkilä-Huhta.

Steinerkasvatuksessa keskeistä on kohtaaminen ja yhteisöllisyys. Vanhemmat ovat tiiviisti mukana kouluyhteisössä. Kohtaamisten tärkeydestä kertoo, että tätä koronakouluaikaakin opeteltiin samantien käymään vuorovaikutteisesti live-etäyhteyksien välityksellä.

Lapsen kasvua parhaimmaksi versioksi omasta itsestään tuetaan koko kouluajan. Varhaiskasvatuksessa vapaa leikki, koulussa mm. satujen ja tarinoiden ja myöhemmin asiatiedon työstäminen reflektoiden antavat lapselle ja nuorelle eväät kasvaa muuttuvaan maailmaan.

kuva: Elina Tanner

Steinerkoulussa työskennellään monipuolisesti, mm. tehdään opitusta itse tekstejä ja kuvia. Käsillä tekeminen on kunniassa varhaiskasvatuksesta lukioon. Koulun ylimmillä luokilla nuoret tekevät itsenäisen päättötyön. ”Niiden esittäminen on meillä juhlahetki”, Heikkilä-Huhta kertoo.

”Opettajan tehtävä on mahdollistaa yksilön kasvu vielä tuntemattomaan tulevaan, omaan paikkaansa maailmassa. Rohkeaksi toimijaksi, jolla on uskallusta kyseenalaistaa myös totuttu. Empatia- ja tunnetaitojen harjoittelu on meillä jokapäiväistä, ja tässä taiteella on tärkeä merkitys.”

Myös filosofi, yliopistotutkija Timo Miettinen toteaa Sitran uudessa julkaisussa että ”Kenties taiteella – esteettisen sivistyksen pohtimisella – on keskeinen rooli elämäntapamme kestämättömyyden osoittamisessa tai vaihtoehtoisten tulevaisuuksien kuvittelemisessa.”

kuva: Elina Tanner

Kestävä, kunnioittava suhde luontoon ja toisiin ihmisiin

kuva: Kati Heikkilä-Huhta Ehkä koronakriisistä voi seurata jotain hyvääkin, jos se saa kyseenalaistamaan epäeettisen kulutuksen, pohtii Oulun steinerkoulussa 30 vuotta opettanut, Steinerkasvatuksen liiton varapuheenjohtaja, biologi ja ympäristökasvattaja Kati Heikkilä-Huhta. – Rudolf Steiner puhui yli sata vuotta sitten, että meidän tulisi olla tietoisia elämänyhteyksistä: mistä ruokamme ja kaikki materiaali tulee – että tiedostaisimme kokonaisuuksia, toimiemme vaikutuksia.

Steinerkouluissa tehdään paljon luontoretkiä ja puutarhanhoitoa. Kestävää luontosuhdetta vaalitaan pienestä pitäen luonnossa ja luonnonmateriaaleilla leikkien ja upottaen kädet multaan kasvimaalla.

”Siitä se lähtee. Luonto tulee tutuksi, ystäväksi. Oman kokemuksen kautta lapsesta kasvaa ympäristönsä tiedostava ja sitä vaaliva aikuinen.”

Luonnonmukaisten materiaalien käyttö on osa steinerkasvatuksen vastuullisuusajattelua. Myös ravinnossa laadukkaiden raaka-aineiden merkitys on tärkeä.

“Steinerkasvatuksessa ymmärrämme maapallon hyvinvoinnin olevan kaiken perusta. Kasvu eettiseen vastuuseen, ekososiaalinen sivistyskäsitys, on ollut steinerkoulujen opetussuunnitelmissa koko sen satavuotisen historian ajan”, kertoo Heikkilä-Huhta.

“Jos jo pienet lapset voivat olla vuorovaikutuksessa monenlaisista lähtökohdista tulevien ihmisten kanssa, heistä kasvaa erilaisuutta ymmärtäviä, empaattisia, toisiaan ja luontoa kunnioittavia aikuisia. Nykyisin kun on vaarana, että Suomessakin kuplaudutaan. Tavoitteena se, että voimme tulevaisuudessa muuttaa ihmisen lajinimeksi Homo empaticus”, naurahtaa biologi Heikkilä-Huhta.

SATA VUOTTA STEINERKASVATUSTA
  • ENSIMMÄINEN STEINERKOULU PERUSTETTIIN VUONNA 1919. NYT STEINERKOULUJA ON YLI TUHAT JA STEINERPÄIVÄKOTEJA YLI 2000 KAUTTA MAAILMAN.
  • SUOMESSA ON 24 STEINERKOULUA JA 42 STEINERPÄIVÄKOTIA. NE OVAT VAHVASTI OSA SUOMALAISTA KASVATUSJÄRJESTELMÄÄ.
  • STEINERKOULUA VOI KÄYDÄ VARHAISKASVATUKSESTA YLIOPPILAAKSI ASTI. SUOMESSA ON MYÖS STEINERPEDAGOGISTA OPETTAJAKOULUTUSTA.

steinerkasvatus.fi

Pääkuva: puutarhankasvatus.fi

Jaa tämä artikkeli


Koulu, oppiminen Perhe