Työllisyysrahasto on muuttuvan työelämän voimavara


”Aikuiskoulutustuki on hyvä tuki muuttuvan työelämän koulutustarpeisiin”, toteaa työn muutoksessa turvaa tuovan Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki. 

Työllisyysrahastosta palkansaaja ja yrittäjä voi hakea tukea, kun on aika opetella uusi ammatti tai päivittää nykyistä osaamistaan. Elokuusta 2020 alkaen aikuiskoulutustuki uudistuu, jolloin työn ja opiskelun yhdistäminen muuttuu palkansaajalle joustavammaksi ja yhä useammalle taloudellisesti realistisemmaksi vaihtoehdoksi. 

Oman osaamisen jatkuva päivittäminen on paras tapa pysyä työelämässä. Työttömyysvakuutusmaksuilla rahoitetaan mm. työttömyysturvaa ja aikuiskoulutustukea. Koska sekä työnantajat että työntekijät maksavat tätä maksua, kannattaa sen avulla rahoitettua aikuiskoulutustukioikeutta hyödyntää – varsinkin, kun opiskelun ja työssä käynnin yhdistäminen muuttuu elokuusta alkaen myös aikaisempaa joustavammaksi. 

”Ammatillisen osaamisen uudistamiseen sekä ammatillisen kehittymisen rahoittamiseen tarkoitettua aikuiskoulutustukea voivat saada työelämässä olevat palkansaajat ja yrittäjät, joilla on vähintään kahdeksan vuotta työelämää takanaan”, vahvistaa Työllisyysrahaston toimitusjohtaja Janne Metsämäki.

Vuoden 2019 alusta Koulutusrahasto ja TVR yhdistyivät Työllisyysrahastoksi. ”Tavoitteenamme on synergian myötä tarjota entistä parempaa palvelua, josta hyötyvät niin työntekijät kuin työnantajatkin”, Metsämäki kiteyttää ja lisää: ”Olemme mm. digitalisaation hyödyntämisessä jo mukavassa vauhdissa. Olemme hyödyntäneet tulorekisteriä työttömyysvakuutusmaksuissa vuoden 2019 alusta ja tänä vuonna ryhdyimme hyödyntämään tulorekisteritietoja aikuiskoulutustuen myöntämisessä. Uudistettujen asiointipalveluidemme kautta itseasiointipalvelut ovat laajentuneet. Kehitämme palvelutapoja jatkuvasti, nyt käynnissä on mm. chatbot-kokeilu”

Aikuiskoulutustuki uudistuu 1.8. alkaen 

Uudistuksen tavoitteena on tukea opiskelun ja työnteon yhteensovittamista, jotta aikuiskoulutustuen käyttäminen olisi mahdollista yhä useammalle. Työn ja opintojen yhteensovittamisesta tulee elokuusta alkaen palkansaajalle taloudellisesti aiempaa kannattavampaa, sillä palkkatulot tukikuukauden aikana vähentäisivät aikuiskoulutustuen määrää nykyistä vähemmän. 

”Koulutustukea voi käyttää ns. puolittaisina kuukausina, jolloin osa-aikatyön ja opiskelun yhdistäminen muuttuu entistä houkuttelevammaksi”, Metsämäki vinkkaa. 

”Ammattitutkintostipendien käytäntö säilyy ennallaan. Niitä myönnämme vuosittain noin 25 000”, hän lisää. 

Koulutuskorvausta kunnille 

Osaamisen kehittämistä rahoitetaan myös koulutuskorvauksen muodossa. Metsämäki muistuttaa, että vaikka ei olisi elinkeinoverovelvollinen työnantaja eli oikeutettu koulutuksen järjestämisen verohelpotukseen, kannattaa henkilöstöä lisäkouluttaa: ”Maksamme Työllisyysrahastosta vuosittain noin 11 miljoonaa euroa koulutuskorvausta mm. kunnille ja järjestöille, jotka eivät ole elinkeinoverovelvollisia. Iloksemme valtaosa kunnista tekee ja toteuttaa koulutussuunnitelman ja myös hyödyntää koulutuskorvauksen”. 

Koronavirusepidemia vaikuttaa suuresti myös Työllisyysrahaston talouteen ja rahoitukseen. Rahaston rahoittamien etuuksien kuten aikuiskoulutustuen rahoitus pyritään kuitenkin kaikin tavoin varmistamaan. 

Työllisyysrahasto.fi -sivustolta löytyy mm. kätevät tukilaskurit. 

Jaa tämä artikkeli


Työelämä