Työelämän murros asettaa haasteen työkyvyn johtamiselle


Työkyky määrittyy karkeistaen työntekijän voimavarojen ja työn vaatimusten välisessä suhteessa. Työelämämme rakennemuutoksessa myös työkykyyn vaikuttavat tekijät ovat muuttuneet.

Nykypäivän työelämässä on yhä enemmän kyse jatkuvan oppimisen haasteista ja toimimisesta työympäristöissä, joissa tarvitaan koko ajan monipuolisempaa osaamista.

”Ihan jo perinteisimmissä töissä, esimerkiksi kuljetusalalla, työhön on tullut palvelullisia elementtejä ja teknologian käyttöä, mikä kuormittaa ihmistä uudella tapaa”, Varman työkykyjohtaja Pauli Forma valottaa esimerkillä muutosta.

Työkyvyn alenemisen merkkejä ovat esimerkiksi lisääntyneet sairaslomat, asiakaspalaute tai esimiehen havainnot työsuorituksessa. Työelämä on myös tältä osin murroksessa, sillä itseohjautuvuus on lisääntynyt ja esimiehet ovat kaukana tai heitä on vähän.

”Tällöin korostuu työntekijän oma tai lähellä olevan työyhteisön rooli työkykyyn liittyvien haasteiden tunnistamisessa. Jotta se on mahdollista, tarvitaan uudenlaisia keinoja työkyvyn varmistamiseksi.”

Tänä päivänä yrityksillä on käytettävissään aiempaa monipuolisemmin dataa päätelmien tekoon myös työkykyasioissa. Monipuolisen ja rakenteellisen datan avulla syy-seuraussuhteita voidaan tuoda esiin entistä paremmin. Samalla tiedon paljous tuo mukanaan kuitenkin uusia haasteita.

”Oikean ja oleellisen tiedon tunnistaminen on kaiken ytimessä. Me voimme tarjota kumuloitunutta asiantuntemusta ja vaikuttavia keinoja työkyvyn hallintaan”, Forma lupaa.

”Me voimme tarjota kumuloitunutta asiantuntemusta ja vaikuttavia keinoja työkyvyn hallintaan.”

Työeläkekuntoutus on ammattillista kuntoutusta

Työeläkekuntoutus on eläkevakuuttajan yksi keino tulla asiakkaan tueksi. Asiakkaaseen otetaan kiinni siinä kohtaa, kun havaitaan työkyvyn alenemista tai sen uhkaa.

”Työeläkekuntoutuksen tavoite on ehkäistä ennenaikaisia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisiä”, Varman eläkejohtaja Jyrki Rasi kertoo.

Sen ensisijainen keino on nykyisen työn muokkaaminen siten, että henkilö pystyy suoriutumaan siitä voimavarojensa puitteissa. Toinen vaihtoehto on työpaikan vaihtaminen, mikä saattaa edellyttää uudelleenkouluttautumista.

Kuntoutus on ollut erittäin onnistunutta. Esimerkiksi vuonna 2019 peräti 77 % Varman kuntoutusasiakkaista palasi työelämään.
Jos nämä henkilöt olisivat siirtyneet työkyvyttömyysseläkkeelle, kustannukset yhteiskunnalle eläkemenoina olisivat olleet lähes 500 miljoonaa euroa, kun nyt kuntoutukseen käytettiin varoja vain noin 46 miljoonaa euroa.

Varma on tukemassaihmisiä maailmassa, jossa on käynnissä mieletön muutos, Pauli Forma ja Jyrki Rasi siteeraavat Varman yhteiskunnallista visiota.

Parempi työkyky tuloksekasta monilla eri mittareilla

Varman ydintehtävä työeläkevakuuttajana on tietenkin huolehtia ihmisten maksamista eläkevaroista mahdollisimman hyvin. Työkyvystä huolehtiminen niveltyy siihen ja on järkevää monestakin eri näkökulmasta.

”Työurien pidentäminen kasvattaa verotuloja ja pienentää eläkemenoja, työnantajien näkökulmasta alennetaan henkilöstökustanuksia, turvataan osaamista ja ihmiselle palkka on suurempi tulonlähde kuin eläke. Yrityksille hyvä työkykyjohtaminen on osa vastuullisuutta ja osa imagoa, mikä helpottaa uusien osaajien rekrytoinneissa”, Forma ja Rasi summaavat.

www.varma.fi

Jaa tämä artikkeli


Työelämä