Tuulivoimassa suomalaisen omistajuuden paikka


Ålandsbanken tarjoaa ensimmäisenä toimijana Suomessa mahdollisuuden omistaa kotimaista tuulivoimatuotantoa avoimen erikoissijoitusrahaston Ålandsbanken Tuulivoiman kautta. Tuulivoiman sekä energiatuotannon kasvava kysyntä, Suomen asema sähkön nettotuojana osana yhteispohjoismaista energiamarkkinaa sekä Ålandsbankenin rooli vastuullisten sijoitustuotteiden lanseeraajana tekevät rahastosta erityisen varteenotettavan vaihtoehdon tiedostavalle sijoittajalle – myös yhteiskunnallisessa mielessä. 

Ålandsbanken Tuulivoima Erikoissijoitusrahaston sijoitusjohtaja Juha Känkänen kertoo, että menestyksekkäästi syksyllä 2020 lanseerattu rahasto on jatkumoa jo pitkään jatkuneelle ympäristötyölle, joka on muodostunut keskeiseksi osaksi Ålandsbankenin toimintaa. 

”Kyse ei ole vain puheista. Itämeriprojektin ja Itämeritilin kautta olemme lahjoittaneet yli kolme miljoonaa euroa ympäristötyön hyväksi. Olemme kehittäneet myös ostosten hiilijalanjäkeä mittaavan Åland Index -laskurin, josta on tullut kansainvälinen pankkistandardi ympäristövaikutusten mittaamiseen yhteistyökumppanimme avulla. Kolmantena esimerkkinä ympäristön eteen tehdystä työstä ovat rahastomme, joista useampi on joutsenmerkitty.’’ 

Tuulivoiman kehittäminen on Känkäsen mukaan ollut jo parin kolmen vuoden ajan markkinaehtoista. Hänen kollegansa Ålandsbankenilla harkitsivat rahaston lanseeraamista Känkäsen mukaan jo vuosia sitten – silloin tietoisesti toimeen kuitenkaan tarttumatta. 

”Aikaisemmin tuulivoimatuotanto perustui syöttötariffiin, kuten tiedetään. Emme halunneet olla veronmaksajien kukkarolla. Kun rahastoa myöhemmin sitten lähdettiin perustamaan, minutkin tänne onnellisesti rekrytointiin’’, Känkänen kertoo. 

Juha Känkänen ei ole kuka tahansa rahoitusalan asiantuntija. Vantaalla kasvanut diplomi-insinööri omaa lähes kahden vuosikymmenen kokemuksen energiamarkkinoiden parissa. Salkkuun on kertynyt laaja kokemus hankekehityksestä sekä Suomessa että ulkomailla aina energiayhtiöiden ja viranomaisten konsultointiin – pääosin sähkömarkkinaan, päästökauppaan, tukijärjestelmiin sekä huoltovarmuuteen liittyvissä asioissa. 

Tuulivoimateknologiakehityksen osalta Känkänen taustoittaa kehitystä niin, että kotimaisen konepajaperinteen ja -osaamisen kannalta on sääli, ettei tuuliturbiinivalmistusta koskaan saatu onnistumaan Suomessa. Esimerkiksi Tanskassa Vestas ja Saksassa Nordex -turbiinivalmistajat toimittavat teknologiaa ympäri maapalloa, vaikka etenkin Tanskalla ei vastaavaa konepajateollisuuden perinnettä juuri olekaan. Tällä hetkellä Känkänen näkee yhden Suomen tulevaisuuden maalipaikoista kotimaisessa omistuksessa. 

”Tämä tapahtuu osana jo 90-luvulla perustettua ja erinomaisen hyvin toimivuutensa osoittanutta yhteispohjoismaista sähkömarkkinaa, jossa erityyppiset energiantuotantomuodot täydentävät toisiaan. Norjassa ja Ruotsissa on valtavasti tuulivoimaa täydentävää säätökapasiteettia vesivoimasta. Se tekee markkinasta uniikin tuulivoimalle. Norjassa sähkö tuotetaan 95-prosenttisesti vesivoimalla, kaikissa Pohjoismaissa vesivoiman osuus yhteensä on noin 60 %. Esimerkiksi Saksassa tuulivoimaa joudutaan säätämään maakaasua polttamalla’’, Känkänen kertoo. 

”Suomi ja Ruotsi näyttäytyvät tällä hetkellä potentiaalisimpina maina uuden tuulivoiman kehittämiselle, joista Suomi näyttäytyy jopa kaikista potentiaalisimpana, koska kapasiteetin kehitys on aika lailla Ruotsia jäljessä. Tällä hetkellä Ruotsin kapasiteetti on Suomeen nähden jo nelinkertainen’’, Känkänen jatkaa. 

Känkänen viittaa energiaseminaareihin, joissa vuosia sitten piti tarkasti perustella, miksi tuulivoima on edullisin tapa rakentaa uutta energiatuotantoa. Nyt asiasta ei Känkäsen mukaan tarvitse enää juuri keskustella. Ydinvoimalahankkeet ovat suhteellisesti ottaen kalliita ja usein myös pitkittyvät. Polttamiseen perustuva tuotanto taas pitää sisällään riskin siitä, että kaikkeen polttamiseen suhtaudutaan tulevaisuudessa kielteisesti. 

”Samalla kun Suomi on tuonut sähköstään viime aikoina noin 20 % ulkomailta, kysymys kuuluu: rakennetaanko tuulivoimaa Ruotsiin, jolloin me tuomme sitä sieltä vai rakennetaanko sitä suoraan Suomeen?’’, Känkänen asettelee kysymyksen. 

Vaikka tuulivoiman kehittäminen on suhteellisen nopeaa, tuulivoimahankkeiden omistamisessa puhutaan lähes poikkeuksetta pitkän aikavälin toiminnasta. 

”Tuuliturbiinien eliniässä 35 vuotta alkaa jo olla standardi pikkuhiljaa, maanvuokrasopimukset tehdään yleensä 50 vuodeksi. Olemme Ålandsbankenilla tuulivoimapuistojen pitkäaikaisia omistajia’’, Känkänen linjaa. 

Rahaston tuotto rakentuu Känkäsen mukaan heidän omistamiensa tuulivoimapuistojen sähkön myynnistä sähkömarkkinoille ja pitkäaikaisilla sopimuksilla sekä hankkeiden arvonnoususta. 

”Syöttötariffin aikaan 2010-luvulla tuulivoimalla menestyminen oli nopeuskilpailua. Nyt 2020-luvulla kyseessä on sähkömarkkinakilpailu. Sen takia olemme rekrytoinneissa keskittyneet sähkömarkkinaosaajiin. Hankkeen arvonnousu taasen perustuu pääosin siihen, että ostamme hankkeen viimeistään rakentamisvaiheessa. Kun lähestymme positiivista kassavirtaa, hankkeen arvo kasvaa’’, Känkänen paljastaa. 

Yksi rahaston kantavista ideoista on Känkäsen mukaan velkavivun hyödyntäminen oman pääoman tuoton kasvattamiselle – silloin kun sähkömarkkina on sille otollinen. 

”Kun löydämme otollisen hintatason pitkäaikaiselle sähkönmyyntisopimukselle, voimme lisätä velkavivun käyttöä hankkeissa. Jos hinta sitä vastoin on alhaisempi, voimme käyttää pienempää vipua tai rakennamme omalla pääomalla, jos niikseen tulee’’, Känkänen raottaa. 

Kun rahasto lanseerattiin syksyllä 2020, se keräsi sijoittajilta ennätykselliset 60 miljoonaa euroa pääomaa. Sen portfoliossa on tällä hetkellä yksi tuulivoimapuisto Pyhäjärvellä, jonka YIT kehitti. Yhtenä sijoittajana rahastossa on Pyhäjärven kaupunki, joka näin pääsee nauttimaan myös tuulivoimapuiston tuotosta normaalin kiinteistöveron lisäksi. Rahaston vuotuinen tuotto-odotus pitkällä aikavälillä hallinnointipalkkion jälkeen on 5-7 %. 

”Laajempi yhteistyö kuntien, kaupunkien ja maanomistajien kanssa on erittäin toivottua’’, Känkänen kertoo. 

Känkänen kertoo myös, että hankkeita on tällä hetkellä runsaasti näköpiirissä, kansainvälinen pääoma on jo löytänyt Suomen tuulivoimamarkkinan ja että kansainväliset toimijat sijoittavat mielellään suomalaisiin tuulivoimahankkeisiin. 

”Sen sijaan, että sijoitustuotot valuvat ulkomaille, meidän rahastomme kautta ne jäävät Suomeen”, Känkänen vahvistaa. 

Ålandsbanken Tuulivoima -rahasto kattaa neljä Rahasto-osuussarjaa: A (tuotto-osuus) tai B (kasvuosuus), jossa minimimerkintä on 10 000 euroa ja missä hallinnointipalkkio on 1,65% – sekä C (tuotto-osuus) tai D (kasvuosuus), joissa minimimerkintä on 1 miljoona euroa ja missä hallinnointipalkkio on 1,15%. 

Yhteydenotot: 

Juha Känkänenjuha.kankanen@alandsbanken.fi 

  • Ålandsbanken Tuulivoima Erikoissijoitusrahaston pääasialliset sijoituskohteet ovat tuulivoimapuistot Suomessa ja muissa Pohjoismaissa 
  • Rahaston tuotto muodostuu tuulivoimapuiston vuotuisesta arvonmuutoksesta ja sähkönmyynnistä saaduista tuloista 
  • Rahaston tavoitekoko on 300–500 miljoonaa euroa vuonna 2025 
  • Merkintä ja lunastus: Kaksi kertaa vuodessa 30.6. ja 31.12. 

Huomaa, että kaikkeen rahastosijoittamiseen liittyy riskejä. Historiallinen tuotto tai odotettu tuotto ei ole tae tulevasta kehityksestä. Rahaston arvo ja tuotto voivat sekä nousta että laskea ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan tai osittain. 

Rahastoa hallinnoi Ålandsbanken Rahastoyhtiö Oy. Tätä esitystä on pidettävä markkinointiaineistona. Esityksen tarkoituksena on antaa yleistä tuotetietoa, ja se voi olla yksi useista lähteistä sijoituspäätöstä varten. Rahastoesite, avaintietoesite sekä muuta lisätietoa on saatavilla maksutta suomeksi ja ruotsiksi verkkosivuillamme osoitteessa www.alandsbanken.fi sekä Ålandsbankenin konttoreissa. 

Esityksen tiedoissa ei ole huomioitu taloudellista asemaasi tai rahastosijoittamiseen liittyviä tavoitteitasi, tietämystäsi tai kokemustasi, eikä se siksi ole sijoitusneuvonnan tarjoamista. Pankki ei ole myöskään arvioinut sitä, onko kyseinen rahasto sinulle asianmukainen, toisin sanoen, onko sinulla riittävä tietämys ja kokemus rahastoon liittyvistä riskeistä. Pankki ei myöskään ole arvioinut, kuulutko kyseisen rahaston asiakaskohderyhmään.

Jaa tämä artikkeli


Elinvoimainen Suomi