Koronaviruksen leviämisen ehkäisemisestä syntyneet poikkeusolosuhteet ovat muuttaneet monen suomalaisen perheen arkea merkittävästi. Sosiaalinen media tulvii vinkkejä etätyöskentelyyn, kotijumppaan ja ystävien yhteydenpitoon. Kodista on tullut monelle työpaikka, koulu, kuntosali ja ainoa vapaa-ajanviettopaikka. Mutta entä jos oma koti ei olekaan turvallinen?

Suomi on Euroopan väkivaltaisimpia maita naisille. Arviolta joka kolmas nainen Suomessa on kokenut parisuhteessa väkivaltaa, mutta vain joka kymmenes kumppanin tekemä fyysisen väkivallan teko päätyy poliisin tietoon. Väkivalta voi olla myös henkistä, taloudellista, digitaalista tai seksuaalisuutta loukkavaa väkivaltaa. Usein väkivalta suhteessa alkaa pikkuhiljaa ja sillä on tapana raaistua ajan myötä.

Naisten Linjalla huolta herättää mahdollisuus siitä, että kotona vietetyn ajan lisääntyessä sekä kasvokkaisten palveluiden karsimisen myötä perheiden ongelmat kärjistyvät ja väkivalta perheissä voi lisääntyä.

Perheväkivallalle tyypillistä on, että väkivalta tapahtuu piilossa ja siitä vaietaan. Perheessä tapahtuva väkivalta vaikuttaa kokonaisvaltaisesti koko perheen hyvinvointiin – myös lapsiin, vaikka he eivät itse todistaisi väkivaltaa tai olisi suoraan sen kohteena. Väkivalta perheessä vahingoittaa lapsen perusturvallisuuden tunnetta, altistaa monille psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ongelmille ja vaarantaa lapsen tasapainoisen kasvun ja kehityksen.

Koettuun väkivaltaan liittyy voimakkaasti myös häpeän tunteita, ja siksi väkivaltaa voidaan haluta piilottaa ulkopuolisten katseilta. Ulospäin parisuhteen tai perheen arki voi näyttää onnelliselta, vaikka todellisuus olisikin toisenlainen. Häpeän lisäksi seurausten pelko, voimakkaat syyllisyyden tunteet tai ajatus siitä, että perheen sisällä tapahtuvat asiat ovat yksityisiä, voivat jarruttaa avun hakemista. Väkivallan seurauksena kokijan voimavarat ja luottamus omaan päätöksentekokykyynsä ovat saattaneet hiipua. Koetusta väkivallasta kertominen ei siis ole helppoa – ja siitä syystä kuuntelijan rooli onkin hyvin tärkeä.

Jos huoli oman läheisen tai ystävän tilanteesta herää, on väkivallasta kysyminen silloin pienempi paha, kuin kysymättä jättäminen. Kun vaikeasta aiheesta kysyy suoraan, mutta myötätuntoisesti, ilmaisee samalla läheiselleen, että asiasta on lupa puhua. Huolen sanoittamisen voi aloittaa esimerkiksi näin: “Olen huolissani sinusta, sillä olet vaikuttanut onnettomalta viime aikoina. Onko perheessäsi tai parisuhteessasi kaikki kunnossa?”

Väkivallasta keskustellessa ja väkivaltaa kokeneen kohtaamisessa on oleellista, että antaa kokijalle aikaa ja tilaa kertoa kokemuksestaan. Kuuntele, usko kuulemaasi ja osoita ymmärrystä. Väkivallan “syiden” selvittämisen, utelemisen tai neuvojen antamisen sijasta on merkityksellisintä keskittyä väkivaltaa kokeneen tukemiseen. Väkivaltaa kokenut saattaa pelätä sitä, että hänen kokemustaan ei uskota tai että hän saa osakseen syyllistämistä asiasta kertoessaan.

Konkreettinen tapa auttaa väkivaltaa kokenutta läheistä on tukipalveluista kertominen ja kannustaminen siihen, että läheinen hakee tilanteeseensa apua. Läheiseltä voi kysyä, miten juuri häntä voisi parhaiten auttaa. Myös omasta hyvinvoinnista on tärkeää huolehtia, sillä huoli läheisestä voi olla hyvin kuormittavaa.

Naisten Linjan puhelinpalveluun voivat ottaa yhteyttä kaikki väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneet naiset ja tytöt. Myös läheisen ihmisen puolesta voi soittaa. Puhelu on luottamuksellinen sekä maksuton ja yhteyttä voi ottaa maanantaista perjantaihin kello 16-20. Naisten Linjan päivystyspuhelimen numero on 0800 02400, eikä soittamisesta jää jälkeä puhelinlaskuun. Puhelimeen vastaavat Naisten Linjan kouluttamat vapaaehtoiset. Soittajan ei tarvitse osata nimetä kokemaansa väkivallaksi, vaan halu puhua asiasta riittää. Päivystäjä kuuntelee ja antaa tarvittaessa turvaohjeita tai auttaa löytämään palveluja omalta paikkakunnalta.

Erityisesti tällaisina aikoina, kun koko perhe on pitkiä aikoja kotona, voi puhelimeen puhuminen olla haastavaa tai jopa mahdotonta. Joskus myös väkivaltaan liittyvästä huolesta ääneen puhuminen voi tuntua vaikealta. Siksi Naisten Linjalla on myös chat-palvelu, jossa huolista voi keskustella kirjallisesti. Chatin aukioloaikoja on laajennettu koronatilanteen vuoksi, ja chat on avoinna ti-to klo 17-19.

Puhelin- ja chat-palveluiden lisäksi Naisten Linjalla on nettikirjepalvelu, josta voi pyytää apua jaksamiseen. Nettisivujen kautta lähetettyihin ja salasanalla suojattuihin kirjeisiin vastataan mahdollisimman pian, mutta viimeistään kolmen viikon kuluessa. Naisten Linja järjestää myös ammatillisesti ohjattuja verkkovertaisryhmiä väkivaltaa kokeneille naisille. Naisten Linjan toimintaan ja palveluihin voit tutustua osoitteessa Naistenlinja.fi.

Jos huoli omasta tai läheisen tilanteesta herää, on tärkeintä, ettei jää yksin huolensa kanssa. Tukea on saatavilla. Turvallinen koti on jokaisen oikeus.

Ada Kairavuori, Heli Laakkonen, Virpi Ropponen
Naisten Linja Suomessa ry

Jaa tämä artikkeli


Hyvinvointi Perhe