Tulevaisuuden robotit rakennetaan Riihimäellä


Riihimäen Robotiikkakampuksella kehittyy kansainvälisesti merkittävää osaamista, jolla olisi annettavaa myös suomalaiselle teollisuudelle. 

Monen suomalaisen huomaamatta Riihimäelle on noussut ainutlaatuinen Robotiikkakampus. Se on niin kiinnostava, että Riihimäellä käy vierailijoita ympäri maailmaa. Vastaavaa ei nimittäin löydy mistään muualta. 

Elisa Utriainen ja Pia Engström Riihimäen kaupungilta sekä Francois Christophe Hämeen ammattikorkeakoulusta ovat luvanneet kertoa, mitä Riihimäellä oikein tapahtuu. 

Ensinnäkin siellä toteutetaan Avoin RoboLab -hanke (ESR), jossa suunnitellaan avointa opiskelutilaa opiskelijoille, täydennyskouluttajille ja työelämän toimijoille. 

”Täällä voi testata vapaasti ideoita, mahdollistaa hankkeita teknisesti, nopeastikin”, tutkijayliopettaja Christophe kertoo. 

Erityistä Riihimäen Robotiikkakampuksella on pedagoginen osaaminen. 

”Sen lisäksi, että opettajille järjestetään alan täydennyskoulutusta, robotiikkaa opetetaan Riihimäellä lapsista lähtien kaikille ja kaikilla asteilla: varhaiskasvatuksesta toiseen asteeseen. Teemme yhteistyötä yli oppilaitosrajojen”, erityisasiantuntija Utriainen toteaa. 

”Perusopetuksessa robotiikkaa opetetaan 250 tuntia, minkä lisäksi se on valinnainen aine. Oppilaat rakentavat robotit tiimityönä, eikä valmiita malleja käytetä. Kaikki pohjautuu opetussuunnitelmaan”, kehityspäällikkö Engström selventää. 

Paikkakunnan oppilaitoksista valmistuu robotiikkaa ymmärtäviä opiskelijoita, jotka pystyvät soveltamaan taitoja työelämässä eri aloilla. Työnantajille tämä tarkoittaa entistä osaavampaa työvoimaa. 

Robotiikkakampuksen muodostavat elinkeinoelämän toimijat, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hyria, Sykli, Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy sekä Riihimäen kaupunki. 

Robotti poimii hedelmät ja marjat 

HAMKissa ja Riihimäellä sovelletaan laajasti yhteistyörobotteja maataloudessa, rakennuksilla ja hoiva-alalla. Robotteja on alun perin käytetty teollisuudessa. 

SatoBotti-hankkeessa testattiin, miten robotti poimii tomaatteja. Robotin piti tunnistaa konenäön avulla hedelmien kypsyyden taso. Hankkeessa kehitettiin myös monirobottijärjestelmä. Kun poimijarobotti on kerännyt koko rivin tomaatit, se kutsuu itse robottivaunun, joka kuljettaa tomaattilaatikon säilytys- ja lajitteluhuoneeseen. Seuraavaksi on tarkoitus kokeilla muiden hedelmien ja marjojen keruuta. 

Syksyllä riihimäkeläisen hoivakodin käytävällä saattaa kulkea logistiikkarobotti, joka kuljettaa ruokavaunuja ja liinavaatteita. 

”Robo Hoiva -hankkeessa testataan, miten robotti voi avustaa hoitajia. Keskustelemme aiheesta laajasti ja tuomme yhteen eri alojen osaajat. On tärkeää ottaa hoitaja ja loppukäyttäjä mukaan, varmistaa käytettävyys yhdessä”, Engström kertoo. 

Tulossa on myös uutta kiertotalouden saralta. 

SatoBotti ja Robo Hoiva saavat REACT-EU-rahoitusta koronapandemiasta elpymiseksi. 

www.roboticscampus.com

Jaa tämä artikkeli


Teknologia- ja Teollisuusratkaisut