Vanhemmuus ja perhearki voivat olla iloa ja onnea, mutta samanaikaisesti jatkuvia haasteita, kovaa puurtamista, erehdyksiä, onnistumisia ja oppimista. Tämänvuotisen Yhteisvastuukeräyksen teema on ”sinä riität hyvään vanhemmuuteen”. #sinäriität2020

Kampanja pureutuu ajankohtaiseen asiaan, perheiden hyvinvointiin, sillä useat vanhemmat tarvitsevat kipeästi tukea vanhemmuuteensa ja kaikki tarvitsevat toimivia verkostoja ympärilleen. Keräyksen varat ohjataan matalan kynnyksen tukimuotoihin mm. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n toimesta.

Riittävä aikuisuus ja paikallinen yhteistyö

”Yhteisvastuukampanjoiden kriteereinä ovat ajankohtaisuus ja piilossa olevan hädän esille tuominen”, kertoo Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen.

Tämän vuoden teeman taustalla vaikuttavat mm. lasten syntyvyyden väheneminen Suomessa ja samanaikaisesti rinnalle nousseet vanhemmuuteen liittyvät haasteet ja vaatimukset.

Suomessa on hyviä julkisia ja kolmannen sektorin palveluja ja toimijoita, mutta moni perhe jää edelleen tarvitsemansa tuen ja avun ulkopuolelle.

”On paljon perheitä, joilla ei eväät riitä vanhemmuuden ihanteelliseen toteutumiseen. Meillä on myös paljon lapsia ja nuoria, joilta puuttuu terve aikuinen tai ainakin riittävä aikuisuus”, hän jatkaa.

”Tämän kampanjan myötä peräänkuulutamme paikallista yhteistyötä, sitä, että järjestöt, kunta ja seurakunta istahtaisivat saman pöydän ääreen miettimään miten tiloja, henkilöresursseja ja palveluja voitaisiin tehostaa.”

Paradoksit ilmiöiden takana

Helsingin yliopiston varhaiskasvatuksen professori Mirjam Kalland toimii myös Mannerheimin Lastensuojeluliiton puheenjohtajana ja on sitä kautta avainpaikalla näkemässä ja kokemassa taustalla vaikuttavien ilmiöiden vaikutuksia perheiden arjessa.

”MLL :n vanhempainpuhelimeen tulleista viesteistä kuuluu voimattomuus, huono omatunto, riittämättömyys ja huoli jaksamisesta. Kasvava tietoisuus siitä, kuinka tärkeä rooli vanhemmalla on lapsen kehityksen kannalta, paradoksaalisesti myös lisää tietyllä tavalla taakkaa. Vanhemmat kokevat huonoutta, en jaksa, tiuskin koko ajan tai en ole semmoinen kuin haluaisin olla”, Kalland kuvailee.

”Armollisuutta tähän tuo se, että asioihin voi palata, kun tilanne on rauhoittunut, ja pyytää anteeksi puolin ja toisin.”

Vaikka perheiden perustaminen siirtyy ajallisesti myöhemmäksi ja lasten määrä perheyksikössä laskee, niin harkinta ja suunnittelu nähdään kuitenkin myönteisenä ilmiönä.

”Odotettu ja toivottu lapsi on tervetullut perheeseen. On ajateltu, että juuri tämän kokoisena perheenä jaksetaan arjessa”, hän sanoo.

”Toisaalta ilmiö voi heijastaa myös epävarmuutta, onko minusta tähän tai pystynkö. Ensin halutaan turvallisuutta elämään. Joskus vanhemmuutta pohtiva voi ajatella, että lapsi olisi onnellinen vain jos koti on iso ja kaunis. Lapsi on onnellinen, jos häntä rakastetaan ja hänestä pidetään huolta. Pikemminkin kannustaisin perheitä perustavia olemaan ottamatta isoa lainaa ja hankkimatta aluksi niin suurta asuntoa, että elämä menee mahdottomaksi. Suosittelen jättämään ylijäämävoimavaroja ja tilaa odottamattomille tapahtumille.”

#SINÄRIITÄT2020

YHTEISVASTUUKERÄYKSEEN ( RA/2019/704) VOI LAHJOITTAA MOBILEPAYLLA NUMEROON 85050, LÄHETTÄMÄLLÄ VIESTIN APU10 TAI APU20 NUMEROON 16588 (LAHJOITUKSESI 10 TAI 20 €) TAI OSOITTEESSA YHTEISVASTUU.FI/LAHJOITA. POIKKEUSOLOJEN TAKIA VAPAAEHTOISET EIVÄT KIERRÄ LIPPAIDEN KANSSA.

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, PELASTAKAA LAPSET RY JA SEURAKUNNAT YMPÄRI MAAN KÄYTTÄVÄT YHTEISVASTUUVARAT VUODEN 2021 ALUSTA ALKAEN MATALAN KYNNYKSEN TUKEEN VANHEMMILLE JA PERHEILLE. KORONAVAIKUTUSTEN TAKIA TUEN TARVE TULEE OLEMAAN VIELÄ PALJON ENNAKOITUA SUUREMPI.

WWW.YHTEISVASTUU.FI

Jaa tämä artikkeli


Hyvinvointi Perhe