Toimintaterapia tukee elinikäistä työuralla kehittymistä ja työssä jaksamista


Yli 50-vuotiaiden rooli työelämässä on herättänyt runsaasti keskustelua viime aikoina. Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry muistuttaa, että työntekijät tulee aina kohdata yksilöinä ja kaiken ikäisten työhyvinvointiin ja -motivaatioon panostaminen on yhteinen etu. 

Kaikki lähtee siitä, että löydetään työntekijän oma motivaatio ja osaaminen ja vahvistetaan niitä. Selvitetään, millaista työtä hän haluaa itse tehdä loppu-uransa aikana”, aloittaa Jennie Nyman, toimintaterapian lehtori, Metropolia AMK. 

Työkykyä heikentävät usein liian suuret vaatimukset. Sekä työntekijän että -antajan tulisi muistaa, että jokainen muuttuu uransa aikana. 

”Iän myötä fyysisen kunnon ylläpitäminen edellyttää usein lisää aikaa ja huomiota. Toisaalta voidaan miettiä, onko työtehtävä liian kuormittava tai työympäristön ilmapiiri voimavara vai energiasyöppö”, Nyman toteaa. 

Työympäristö ja työn sisältö voivat myös ajan mittaan muuttua. Työhön liittyvien asioiden ääreen kannattaa pysähtyä uran kaikissa vaiheissa. 

”Uraohjausta tarjotaan herkästi valmistumisen jälkeen, sopivaa työpaikkaa ja uraa kannattaa kuitenkin suunnitella jatkuvasti”, mainitsee Toimintaterapeuttiliiton toiminnanjohtaja Leila Mäkelä. 

Toimintaterapia apuna työarjessa 

Toimintaterapeutti arvioi ja analysoi toiminnallista tilannetta henkilön, toiminnan ja ympäristön kautta. Arviointia tehdään ensisijaisesti haastattelemalla ja havainnoimalla henkilöä työssään. Tietoa kerätään muun muassa henkilön omasta käsityksestä työympäristön edistävistä ja estävistä tekijöistä ja näiden vaikutuksista työsuoritukseen ja -hyvinvointiin. 

”Varsinaiset ratkaisut voivat olla henkilöön liittyviä, kuten työtapojen muuttamista tai uuden taidon harjoittelua. Ne voivat liittyä myös työtehtävään, sen muokkaamiseen tai räätälöintiin tai työympäristön muuttamiseen”, Nyman kertoo. 

Työtä ei myöskään käsitellä ilman kokonaiskuvaa. Sekä Nyman että Mäkelä nostavat tärkeäksi asiaksi kokonaistilanteen ymmärtämisen ja yksilöllisen kohtaamisen. 

”Toiminnallinen tasapaino elämän osa-alueiden kesken vaihtelee jokaisella. Jos työ ei tuo merkityksellisyyttä, tulisi sitä löytää vapaa-ajalta ja elää kokonaisuudessa omannäköistä elämää”, Mäkelä täsmentää. 

Toimintaterapiassa työskennellään aina näkökulmasta, että ratkaisu on löydettävissä. Keskittyminen voimavaroihin ja niiden vahvistamiseen johtaa hyviin ja positiivisiin tuloksiin. Mäkelä ja Nyman toivovat näkevänsä jatkossa joustavampaa otetta työhön. 

”Toivon, että tulevaisuudessa työntekijöillä on monipuolisempia mahdollisuuksia olla töissä itselle sopivissa määrin ja tehden ensisijaisesti työtehtäviä, joista nauttii. Silloin on suurempi todennäköisyys, että työelämässä halutaan pysyä mahdollisimman kauan”, Nyman summaa. 

Jaa tämä artikkeli


Terveys