Tieto yhteisenä pääomana


Tampereella lapsiperheiden hyvinvointi on kaikkien yhteinen asia, jota kehitetään nyt alueellisesti analysoidun tiedon avulla. Tampere Junior -kehitysohjelmassa rakennetaan systeemistä lapsiperhetiedon prosessia. 

Tampere Junior -kehitysohjelma on uusi tulokas Tampereen kaupungin kehitysohjelmien joukossa. Vuoden alussa käynnistyneen Tampere Juniorin peruskulmakivi on tieto, johon kaikki kehittäminen lapsiperheiden hyvinvointierojen kaventamiseksi perustuu. Tampereen kaupungin johto asetti lasten ja nuorten hyvinvointierojen kaventamisen painopisteeksi kaksi vuotta sitten. Hyvinvointierojen kaventamisen lisäksi tärkeä osa kehitysohjelmaa on lasten, nuorten ja lapsiperheiden positiivinen tulevaisuusnäkymä, joka on edelleen korostunut poikkeuksellisen vuoden 2020 aikana. 

Ensin tieto 

Kehitysohjelman näkökulmat ovat lapsi ja nuori, heidän perheensä ja perheen asuinalue. Näin kuvattuna asia saattaa kuulostaa itsestään selvältä, mutta ensin se tieto. Tietoa analysoitaessa ymmärrystä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista rakennetaan kahdeksan elämänalueen kautta, joissa huomioidaan yksilöllisen, sosiaalisen ja toimintaympäristötiedon näkökulmat (Stigliz & al. 2009). 

Ensimmäisessä vaiheessa keväällä analysoitiin tamperelaisia lapsiperhetyyppejä digi- ja väestötietoviraston sekä verotietojen perusteella. Erilaisia perhetyyppejä tunnistettiin 40. Tulosten ympärillä käytiin tutkivaa ja analysoivaa keskustelua eri ammattilaisten kanssa, jolloin tunnistettiin perheisiin liittyviä yhteisiä ja erilaisia ilmiöitä. 

”Moniammatillinen hiljainen tieto on saatu dialogissa kytkeytymään ja jalostumaan lapsiperheiden tilannekuvien äärellä konkreettisiksi toimenpiteiksi”, Petri Takala, johtava konsultti, Gofore Oyj 

Uudet ja yhteiset näkökulmat 

Tänä keväänä Tampere Junior -kehitysohjelma pääsi viiden muun kunnan kanssa mukaan valtiovarainministeriön rahoittamaan hankkeeseen, jossa lapsiperheitä tutkitaan edistyneen analytiikan avulla. Hankkeessa tutkimus, yritykset, järjestöt ja kaupungin toiminta liitetään yhteiseen dialogiin, mikä avaa mahdollisuuksia lapsiperheiden hyvinvoinnin tukemiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. 

Tutkittu tieto vie yhteisen tekemisen uudelle tasolle. Jo ensimmäisen vuoden aikana kehitysohjelman kautta on muun muassa avattu yritys- ja järjestötoimintaa lasten ja nuorten harrastuksille sekä 5-vuotiaiden lasten tunneoppimiselle. 

”Innostuimme heti tukemaan Tampere Junior-kehitysohjelman Nuorisopassi-hanketta ja koimme että hankkeella on myös kansantaloudellisesti hyvät mahdollisuudet vaikuttaa nuorten monipuoliseen harrastamiseen tukemalla harrastamista myös taloudellisesti”, Sami Joru, toimistusjohtaja Sporty World Oy, Kauppi Sports Center . 

”Tampereen yliopiston lastenpsykiatrian oppiala tekee tutkimusta digitaalisten tarinoiden käytöstä 5-vuotiaiden lasten tunne-elämän tukemiseksi sekä varhaiskasvattajana lasten välisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi”, Kaija Puura, professori, Tampereen yliopisto. 

Johdetaan ennakoiden 

Tietoon perustuva johtaminen ja kehittämistyö ovat olleet viimeisen vuosikymmenen ajan yksi tärkeimmistä uudistuvan johtamisen osa-alueista. Analysoidun ja ennakoivan tiedon saattaminen osaksi johtamista edellyttää organisaatioissa uutta tiedolla johtamisen kypsyysastetta. Tampere Junior -kehitysohjelmassa rakennetaan systeemistä monialaisen lapsiperhetiedon prosessia, jossa alueellinen analysoitu tieto on eri toimijoiden ja esimiesten käytössä ja kehittämistyön tukena. 

Tamperelaiset lapsiperheet 

Tamperelaisten lapsiperheiden lukumäärä 23 450 

Alle 19-vuotiaita lapsia 40 138, ja näistä 33 741:llä on sisaruksia 

Lasten vanhempia 46 621 

Elossa olevia isovanhempia 59 121 

Lisätietoa: www.tampere.fi/tamperejunior 

Tampere Junior kehitysohjelma: Leena Viitasaari, suunnittelujohtaja ja Outi Valkama, projektipäällikkö

Jaa tämä artikkeli


Bisnes Talous ja johtaminen