TIEDE AVUKSI LAPSUUDEN TUKEMISEEN


Lapsiperheiden palveluiden toteuttamista tuetaan uudella tavalla. Alueellinen oppimisverkosto kääntää ylösalaisin perinteisen tavan toimia. Alueiden omia tavoitteita tuetaan pitkäjänteisesti, tutkittuun tietoon nojaten. 

Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö Itla ja Oulun yliopisto ovat luoneet uudenlaisen alueellisen oppimisverkoston lapsi- ja perhetyön tukemiseksi kunnissa. Itlan kehitysjohtaja Tiina Ristikari ja Oulun yliopiston työelämäprofessori Mika Niemelä ovat rakentaneet verkostoa keväästä 2020. 

– Olemme rakentaneet uudenlaisen alustan vastapainoksi perinteiselle projektikehittämiselle. Toimintaa ohjaa ymmärrys lapsen pärjäävyyden tukemisesta arjen toimijoiden yhteistyöllä. Erilaisissa elämäntilanteissa lapsen kasvuympäristöjen, kuten harrastusten ja koulun, tulisi varmistaa lapsen sujuva ja mielekäs arki, Ristikari kuvailee. 

Itlan kehitysjohtaja Tiina Ristikari Kuva: Itla

Maaperä kestäväksi 

Oppimisverkoston jäsenalueilla on käynnistynyt erilaisia aloitteita, joista keskeisimpiä ovat palveluiden integroiminen lapsen arjen tueksi, lapsen mahdollisuus harrastaa perhetaustasta riippumatta sekä kehittämis- ja tutkimustyön suuntaaminen toiminnasta kerättävän tiedon avulla. 

Harrastamisen yhdessä toisten lasten kanssa on todettu tukevan lasten mielenterveyttä. Alueellisessa oppimisverkostossa esimerkiksi koulut ja järjestöt ovat kehittäneet toimintaa, jossa lapset ja nuoret löytävät harrastuksesta yhteistä tekemistä ja oman yhteisön. Toiminta on avointa ja maksutonta kaikille, joten perheen tulot eivät vaikuta lapsen mahdollisuuksiin harrastaa.

Alueellisen oppimisverkoston tavoitteena on parantaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja pärjäävyyttä.

– Oppimisverkoston kautta alueet hakevat vastauksia kysymyksiinsä, kuinka saada kasvuympäristöt ja palvelut toimimaan paremmin yhteen erityisesti silloin, kun perheessä on painetta, kuten työttömyyttä, köyhyyttä tai sairautta. 

– Parhaimmillaan palvelut sovittavat toimintansa jo esimerkiksi varhaiskasvatuksessa tai koulussa aloitettuun työhön ja näin palvelut tuodaan sinne, missä lapsi on. Eri hallinnonalat ylittävä johtoryhmä pystyy arviointijärjestelmän avulla seuraamaan, missä mennään. Arvioinnin perusteella toimintaa voidaan muuttaa tavoitteiden suuntaiseksi, Niemelä kertoo. 

– Yhteistyön tueksi on rakenteilla tilannehuone, joka auttaa ymmärtämään kasvuympäristöissä tapahtuvia muutoksia, ennakoimaan tulevaa ja suuntaamaan muun muassa palveluiden toimintaa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, Ristikari korostaa. 

Oulun yliopiston työelämäprofessori Mika Niemelä Kuva: Oulun yliopisto Mikko Törmänen

Tutkimusaiheet arjesta 

Arjesta nouseva tutkimus on tärkeä osa alueellista oppimisverkostoa. Esimerkkinä tästä on väitöstutkimus, jossa tutkitaan harrastusten yhteyttä nuoruuden ja aikuisuuden mielenterveyteen. 

– Oppimisverkosto on jatkuvan kehittämisen alusta, jossa keskeistä on jatkuva oppiminen myös tutkimuksen avulla. Tavoitteena on järjestää palvelut siten, että ne palvelevat lapsia, nuoria ja perheitä heidän arjestaan käsin, Niemelä kertoo. 

 

Alueellinen oppimisverkosto

Mikä? Yhteisövaikuttavuus- ajatteluun perustuva alueellinen oppimisverkosto

Mitä? Lapsen arkea tukevien palveluiden ja kolmannen sektorin yhteistoimintaa kehittävä aloite

Missä? Oulussa, Tampereella, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla

Kuka? Itla ja Oulun yliopisto yhteistyössä pilottialueiden kanssa

 

Lue lisää alueellisesta oppimisverkostosta lapsuudenrakentajatverstas.fi

Teksti: Outi Rantala

Jaa tämä artikkeli


Perhe