Tavoitteena kokonaisvaltaisesti lapsiystävällinen Tampere


Tampereen kaupungin käynnistämä Tampere Junior -kehitysohjelma tähtää siihen, että jokainen tamperelaislapsi ja -nuori tuntisi itsensä osalliseksi ja olonsa turvalliseksi arkiympäristössään.

Puolitoista vuotta sitten Tampereen kaupungilla pysähdyttiin miettimään, millaisia lapsia ja nuoria Tampereella asuu ja millaisissa perheissä tai ympäristöissä he asuvat. Tämä toimi katalysaattorina nelivuotiselle kehitysohjelmalle, Tampere Juniorille. ”Ohjelman tavoitteena on lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointierojen kaventaminen Tampereen eri asuinalueilla”, kertoo suunnittelujohtaja Leena Viitasaari.

Jotta tilannekuva saatiin selville, tarvittiin hajallaan olevan tiedon keruuta, yhteen sovittamista ja analysointia. ”Tieto tuo esille piilossa olevia merkityksellisiä asioita. Lapsiperhetiedon avulla pystytään luomaan kuva eri asuinalueiden perheiden moninaisuudesta. Hankkeessa kehitetään myös kunnan ja eri toimijoiden kykyä hyödyntää reaaliaikaista dataa tekoälyn avulla ja viedä tiedolla johtaminen aluetasolle asti. Tämä tieto on yhteistä pääomaa, ja yhteisjohtaminen on tässä avainsana”, kertoo tietojohtamisen projektipäällikkö Outi Valkama.

Yhdenvertainen harrastaminen Nuorisopassilla

Tampereella ei ole jääty silmäilemään ainoastaan dataa vaan on siirrytty konkretian asteelle. Lasten ja nuorten yhdenvertaiseen harrastamiseen tarkoitetulla pormestarin erityismäärärahalla käynnistettiin viime syksynä Tampereen Nuorisopassi-pilotti. Passia käytetään kuten liikunta- ja kulttuuriseteleitä ja sen käyttö laajeni keväällä kaikille seitsemäsluokkalaisille ja tamperelaisille toisen asteen ensimmäisen luokan opiskelijoille.

”Jokainen lapsi ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi – tämä on jokaisen aikuisen vastuulla”

”Nuorisopassi-kännykkäsovellukselle on ladattu 100 euroa käytettäväksi nuoren valitsemiin harrastuksiin vuoden loppuun asti. Nuoret ovat itse olleet mukana valitsemassa näitä vaihtoehtoisia harrastuksia”, kertoo projektipäällikkö Johanna Riippi.

Tähtäimessä Lapsiystävällinen kunta -tunnustus

”Eriarvoisuus on sitä, että ei ole samanarvoinen muihin ihmisiin verrattuna. Se tarkoittaa sitä, että joku ihminen on erilaisuutensa tai muun takia huonompiarvoinen kuin muut”, totesi tamperelainen 12-vuotias lapsi viime vuonna.

Ei riitä, että lapset voivat keskimäärin hyvin. Jokainen lapsi ansaitsee tulla nähdyksi ja kuulluksi – tämä on jokaisen aikuisen vastuulla. Onnistuneesta kehittämistyöstä UNICEF voi myöntää Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. Tätä Tampereellekin ollaan hakemassa.

”Tampereella lasten oikeuksien toteutumista arvioidaan ja edistetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Keskitymme jokaisen lapsen ja nuoren turvallisuuden edistämiseen ja huomioimme haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, unohtamatta lasten ja nuorten omaa ääntä”, Viitasaari painottaa.

Nuorten osallisuutta ja turvallisuuden tunnetta vahvistetaan Nuoret SIB -toiminnalla (Social Impact Bond), joka käynnistettiin Tampereella vuoden alussa. Toiminnalla tuetaan 15-17-vuotiaita huostaanotettuja nuoria siihen asti, että he täyttävät 25 vuotta, tavoitteena saada jokaiselle turvattu tulevaisuus koulutuksen ja työllistymisen kautta.

Tampereella työskennellään yhdessä sen eteen, että viimeistään vuonna 2030 yksikään tamperelaislapsi ja -nuori ei joutuisi tuntemaan eriarvoisuutta. ”Tampere Junior -kehitysohjelman myötä saamme esiin uudenlaista tietoa, jonka avulla opimme ymmärtämään paremmin erilaisia lapsuutta suojaavia tekijöitä”, Viitasaari lisää.

Jaa tämä artikkeli


Kehittyvä Suomi