Talouselämällä on käsissään avaimet, joilla murtaa ihmisten hyvinvointi turvalliseksi ja oikeudenmukaiseksi


lmastonmuutosta, lajikatoa ja jäteongelmaa ei selätetä, mikäli maailman kasvavaan eriarvoistumiseen ei puututa. Muutos on kuitenkin mahdollinen, mikäli maat, yritykset ja rahoittajat, ihmiset ja yhteisöt, sekä tutkimus ja teknologia puhaltavat yhteiseen hiileen. Näin totesi YK:n nimeämä riippumaton tutkijaryhmä raportissaan syyskuussa.

Haaste on kansainvälinen, sillä ongelmat ovat ylikansallisia. Maailma on kehittynyt hyperverkottuneeksi, eikä pelisääntöjen luominen ole pysynyt perässä. Nyt edelläkävijäyritykset muokkaavat tuotantoketjujaan ja investoijat luovat rahoituskriteeristöjä kestävän kehityksen murroksiin. Politiikka ja kansalaiset kirittävät talouselämän askeleita ja tutkimus tarjoaa avaimia tarvittaville innovaatioille.

Kestävän kehityksen edistämisen hyvä puoli on se, että parhaimmillaan harkituilla ja ennakoivilla toimilla voidaan vaikuttaa useaan ongelmaan samanaikaisesti. Muuttamalla tuotantoprosesseja voimme muuttaa vaateketjujen vaikutuksia ilmastoon, veteen, naisten asemaan sekä vakauteen eri puolilla maailmaa.

Toisaalta ilmastonmuutosta torjuttaessa ruokaketjujen, energiajärjestelmien ja kaupunkien murroksilla on ennakoitava, että toimista syntyy myös häviäjiä. Kannattelu uuteen businesslogiikkaan, elinkeinoon tai elintapaan on kestävän kehityksen ydinajatus.

Aktiivisuus maailman kestävyysmurroksessa on kilpailutekijä etsittäessä parhaita työntekijöitä. Heitä kiinnostaa myös, miten kestävän kehityksen tavoitteet toteutuvat työn arjessa: yrityksen infrastruktuurissa, koulutuksessa ja työntekijöiden tasa-arvossa. Kestävä toimintakulttuuri syntyy koko henkilöstön voimin, sillä kaikilla on annettavaa paremman tulevaisuuden rakentamisessa.

Eeva Furman, professori
Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin puheenjohtaja

Jaa tämä artikkeli


Artikkeli Kehittyvä Suomi