Suomalaista ympäristöteknologiaa PORVOOSTA MAAILMALLE


Lamor Corporationissa ymmärretään, että globaalissa johtamisessa tarvitaan kulttuurien ymmärrystä.

Ketteryys ja kyky tarttua nopeasti uusiin haasteisiin on yksi tämän päivän menestystekijöistä. Porvoolaisen Lamorin toiminnassa tämä näkyy: alunperin öljyntorjuntalaitteiden valmistaja on koronakevään aikana luonut uuden liiketoiminta-alueen, jossa tarjotaan tilojen desinfiointia koronavirusta vastaan sekä toimitetaan suojavarusteita niin ammatti- kuin siviilikäyttöön. 

”Tämä uusin palvelulinjamme toimii kehittyvillä markkinoilla, mm. Perussa ja Ecuadorissa, joissa valmiustaso on huomattavan alhainen”, toteaa toimitusjohtaja Mika Pirneskoski. 

Lamor aloitti toimintansa v. 1982 öljyntorjuntalaitteiden toimittajana. ”Myöhemmin toimintamme laajennettiin käsittämään myös öljy- ja kaasualan jätteenkäsittelyä sekä muiden ympäristöpalvelujen ja -ratkaisujen tuottamista”, toteaa Pirneskoski. 

”Ympäristöongelmat eivät tunne rajoja, joten toimintamme on luontaisesti globaalia. 90 % yrityksemme tuloista tulee Suomen ulkopuolelta. Henkilöstöä meillä on 350, joista noin 40 työskentelee kotimaassa.” 

Globaalissa johtamisessa kuljetaan kultaista keskitietä 

Pitkälti asiantuntijoista koostuva henkilökunta tulee erilaisista kulttuuripiireistä. ”Eurooppalaiset asiantuntijat ovat itseohjautuvia eivätkä kaipaa perinteistä ylhäältä johtamista, kun taas Kauko-Idästä ja Etelä- Amerikasta tulevat toimivat eri pohjalta. Tämä on hyvä tiedostaa myös johtamisessa. Olemme etsineet kultaista keskitietä eri ajattelutapojen välillä ja muodostaneet sitä kautta omat johtamisen standardimme ja mallimme.” 

”Henkilöstön arvokyselyissä on noussut esiin työn merkittävyys ja yrityksen arvot. Siksi uskomme, että myös tulevan työvoiman saanti on turvattu – monen tutkimuksen perusteella uudet sukupolvet arvostavat nimenomaan työn merkityksellisyyttä. Jotain kertoo sekin, että työsuhteemme ovat keskivertoa pidempiä, jopa yli 10 vuotta.” 

”Olemme myös toteuttaneet tulevaisuuden osaamisprofiilien kartoituksen. Seuraavaksi kartoitamme, löytyykö yrityksestä jo valmiina profiileihin sopivia osaajia vai etenemmekö niitä kohti koulutuksen kautta. Henkilöstön koulutus ja kehittäminen ovat tärkeitä tällä alalla, jossa asiat muuttuvat nopeasti”, toteaa Pirneskoski.

Jaa tämä artikkeli


Kehittyvä Suomi