Suomalaiseen metsäosaamiseen kuuluu myös luonnonhoito


Suomessa metsien hyvinvointia turvataan moni keinoin. Suojelun rinnalla tärkeää on talousmetsien luonnonhoito, jonka tavoitteena on lisätä metsien monimuotoisuutta.

Luonnon monimuotoisuus on elinehto metsille ja siten meille ihmisille, mutta myös metsätaloudelle. Hyvinvoivat metsämme ovat edellytys sille, että metsäala voi jatkossakin tuottaa hyvinvointia Suomelle, sanoo Kirsi Joensuu, Suomen Metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja.

Luonnonhoidosta ja monimuotoisuudesta kertoo myös metsäalan yhteinen Metsien Suomi -hanke. Se nostaa esiin kolme konkreettista luonnonhoidon tekoa: suojatiheiköt, tekopökkelöt ja säästöpuut.

Suojatiheikköjä tarvitsevat linnut, jotka piileksivät niissä saalistajiltaan ja saavat tiheikön puista ja pensaista ravintoa.

”Talousmetsien luonnonhoito on metsäalan jokapäiväistä työtä.”

Pystyyn katkaistut tekopökkelöt ja aukoille jätetyt säästöpuuryhmät ovat monimuotoisuuden supersankareita. Myös ne tarjoavat monelle metsälajille suojaa ja ravintoa. Vanhetessaan ja kuollessaan ne lahoavat ja lisäävät metsään eri-ikäistä lahopuuta, joka on monille lajeille elintärkeää.

– Erityisesti moni uhanalainen metsälaji on riippuvainen lahopuusta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että sen lisääminen osana luonnonhoitoa on tehokas keino metsälajien uhanalaistumisen vähentämiseksi, Joensuu sanoo.

Kestävä metsien käyttö on avain moniin globaaleihin ratkaisuihin, sanoo Suomen Metsäyhdistyksen
toiminnanjohtaja Kirsi Joensuu.

Luonnonhoitotoimilla on tehoa, koska ne vaikuttavat heti ja niitä tehdään kaikkialla Suomen talousmetsissä, joita on metsistämme vajaa 90 prosenttia. Kaikkiaan Suomen pinta-alasta kolme neljännestä on metsää. Maamme on Euroopan metsäisin maa.

Esimerkiksi tekopökkelöitä tehdään Suomessa vuosittain yli puoli miljoonaa. Useimmiten pökkelö on jokin lehtipuu. Niitä voi löytää lähes kaikkialta: nuorista ja vanhoista, harvennetuista ja hakatuista metsistä.

Säästöpuita arvioidaan jätettävän metsiin noin 2,6 miljoonaa vuodessa. Tavallisten suomalaisten metsänomistajien kaatamatta jättämien säästöpuiden arvo kipuaa vuosittain jopa 30 miljoonan euroon.

Talousmetsän luonnonhoitoon on monia ohjeistoja ja suosituksia, joista tärkeimpiä ovat metsäsertifiointi ja Metsänhoidon suositukset.

– Yksi arvokkaimmista piirteistä suomalaisessa kestävässä metsänhoidossa on metsänomistajien sitoutuminen vapaaehtoisesti luonnonhoitoon, Joensuu toteaa.

Jaa tämä artikkeli


Kehittyvä Suomi