Sopivaa työtä kaikille, monimuotoisessa työyhteisössä


Liikuntavammainen on osaava ja motivoitunut työntekijä – ja aivan yhtä sopiva moneen työhön kuin ilman pysyvää vammaa oleva, varsinkin etätöiden digiaikana. Sosiaalisesti vastuullisesti toimiva yritys hyötyy myös monimuotoisen työyhteisön eduista. 

Invalidiliitto juhlisti 80-vuotistaivaltaan Sopivaa työtä kaikille -konseptilla, jonka tavoitteena oli auttaa liikuntavammaisia työllistymään tai löytämään sopivan opiskelupolun. 

”Vammainen ei ole automaattisesti osatyökykyinen, joka osaisi vain jotakin asiaa, eikä kukaan ole kaikkien alojen ammatti-lainen. Siksi tuotimme Sopivaa työtä kaikille -konseptin yhteistyössä Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen, Spring Housen, Work Pilotsin ja Ammattiopisto Spesian kanssa. Hankkeen neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen”, kertoo yli kolmekymmentä vuotta pyörätuolilla aktiivisesti toiminut filosofian tohtori ja diplomi-insinööri, Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen.

Liikuntavammainen on osaava ja motivoitunut työntekijä – ja aivan yhtä sopiva moneen työhön kuin ilman pysyvää vammaa oleva, varsinkin etätöiden digiaikana. Sosiaalisesti vastuullisesti toimiva yritys hyötyy myös monimuotoisen työyhteisön eduista. 

Uinuvaa potentiaalia tuottavaan työhön 

Invalidiliiton jäsenistä löytyi helposti kiinnostuneita. ”Koronavuosi verotti mahdollisuuksia, mutta silti lähes kaksisataa liikuntavammaista henkilöä löysi vuoden aikana itselleen uuden, omanlaisensa polun”, Pohjonen iloitsee. 

Vammautuneet työntekijät todetaan usein erittäin sitoutuneiksi työntekijöiksi. ”Monella on halu näyttää osaamisensa, johon fyysinen vamma ei vaikuta. Varsinkin etätöiden ja digitalisaation lisääntyessä ei ole väliä, istuuko työntekijä pyörätuolissa toimistolla vai kotona työpöydän ääressä”, Pohjonen tietää. 

Monimuotoisessa työyhteisössä opitaan katsomaan asioita useammalta kantilta. ”Tämä rikastuttaa organisaation koko katsantokantaa”, Pohjonen huomauttaa. 

Valtio tukee taloudellisesti eri tavoin yrityksiä, jotka palkkaavat fyysisesti vammaisen. ”Usein esimerkiksi pyörätuoliluiskan tai automaattioven lisääminen parantaa myös yrityksen asiakkaiden saapumista tiloihin”, Pohjonen lisää. 

Yhdenvertainen ja esteetön Suomi edellyttää pitkäjänteisyyttä. ”Pyrimme tiivistämään yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, jotta toiminta laajenisi. Massaratkaisua vammaisten työllistämiseen ei ole. Kaltaisiamme järjestöjä kannattaa hyödyntää laajasti. Kun ratkaisut rakennetaan sekä työllistettävän henkilön että työpaikan näkövinkkelistä toimivaksi, ollaan aidosti win-win-tilanteessa”, Pohjonen summaa. 

Sairaudesta tai vammasta huolimatta jokaisella on mahdollisuus työhön, kun sopiva työ ja tuki löytyvät. Tulevaisuuden Suomi tulee kärsimään osaavasta työvoimapulasta. On siis lisättävä yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa ja valjastettava kaikki mahdollinen uinuva potentiaali tuottavaan työhön – NYT. 

Jaa tämä artikkeli


Työelämä