Siedätyshoito hoitaa myös allergian syytä


Siedätyshoito vähentää allergiaoireita ja oirelääkityksen tarvetta ja se on ainoa hoito, joka vaikuttaa varsinaiseen allergian syyhyn. 

Koivuallergia on yleisimmin meillä esiintyvä allergia, johon liittyy usein myös leppä- ja pähkinäpensasallergia. Samoin sen yhteydessä voi esiintyä yliherkkyyttä hedelmille, juureksille, palkokasveille ja pähkinöille, varsinkin raakana nautittuna. Allergia todetaan prick-ihotestillä tai määrittämällä IgE-vasta-aineita verinäytteestä. 

Yleensä allergiaa hoidetaan antihistamiinitableteilla, nenäsuihkeilla ja silmätipoilla. Siedätyshoitoa mietitään, jos nämä lääkkeet eivät tehoa tai niistä on haittaa. Siedätyshoitoa on annettu jo pitkään pistoksina, mutta viime vuosina tablettisiedätyshoito on ohittanut sen suosion. 

Koivun ja heinän siitepölyallergiaa sekä huonepölypunkkiallergiaa voidaan hoitaa kotona otettavalla tablettisiedätyshoidolla. Tablettisiedätys on lähes yhtä tehokasta kuin pistoshoito mutta sen haittavaikutukset ovat selvästi pistoshoitoa lievempiä. Yleisin tablettihoidon aiheuttama reaktio on suun limakalvon kutina tai kirvely tabletin oton yhteydessä, mutta yleensä lyhyen ajan kuluessa sekin poistuu. 

Siedätyshoidossa annetaan pieniä määriä allergeenia eli ainetta, jolle hoidettava on allerginen.

Vaikuttava aine valmistetaan luonnollisista ainesosista, kuten heinän tai koivun siitepölystä. Tutkimusten mukaan allergisen astman kehittymisen riski vähenee siedätyshoidon ansiosta. 

Lääkäri arvioi siedätyshoidon sopivuuden. Se sopii potilaalle, jos hänellä on siitepölyallergia tai allerginen astma tai hengitystieoireita kuten yskä ja painon tunne rinnassa. Siedätyshoitoa ei suositella vaikeaa astmaa sairastaville, yli 65-vuotiaille, raskaana oleville tai niille, joilla on autoimmuunisairaus, pahanlaatuinen kasvain tai jos potilas käyttää tiettyjä lääkkeitä kuten beetasalpaajia tai tablettikortisonia. 

Siedätyshoidosta hyötyy eri tutkimuksien mukaan selvästi yli puolet ja hoidon teho kestää useita vuosia. Ensi kevään koivusiitepölykautta ajatellen siedätyshoito tulisi aloittaa viimeistään vuodenvaihteessa. 

Asiantuntijana artikkeliin on haastateltu keuhkosairauksien erikoislääkäri, dosentti Eija-Riitta Salomaata. 

Jaa tämä artikkeli


Terveys