Työntekijöiden arki inhimillisemmäksi


Työelämään ja palkansaajien arkeen vaikuttaa tällä hetkellä voimakkaasti kolme kansainvälisesti vaikuttavaa muutosvoimaa: digitalisaatio, globalisaatio sekä ilmastonmuutos ja sen myötä luonnonvarojen ehtyminen. ”SAK:n perustehtävä on tukea suomalaisten työntekijöiden arkea työpaikalla, siis muutenkin kuin työehtojen osalta. Siksi Mahdollisuuksien aika -hankkeessamme fokus on työssä”, pohjustaa SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.

SAK:n nelivuotinen hanke keskittyy kahteen teemaan vuodessa. ”Mahdollisuuksien aika -hankkeessa on tutkittu aikuiskoulutuksen uusia mahdollisuuksia, työntekijöiden roolia alustataloudessa, tekoälyn ja muun kehittyneen teknologian seurauksia työelämän laatuun, keikkatyöntekijöiden toimeentuloa palkan ja sosiaaliturvan avulla sekä maahanmuuton vaikutuksia työelämään”, Antila kertoo hankkeen kahdesta ensimmäisestä vuodesta ja lisää: ”Tukevana syksynä hanke keskittyy ilmastopolitiikkaan ja sen merkitykseen työllisyydelle.”

Kyseessä ei ole SAK:n suljettu toteutus, vaan jäsenliittojen ja erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyössä ja hyvin kädet savessa tapahtuva, selkeästi määritelty hanke. ”Ensin pitää ymmärtää, mitä ilmiöitä työelämässä nyt tapahtuu.

Kun havaitsemme parannettavia kohteita, pyrimme löytämään ratkaisuvaihtoehtoja, joita jaamme avoimesti myös mediassa, somessa sekä kansainvälisessä yhteistyössä”, hankepäällikkönä toimiva Antila kuvailee.

Suomea ja maailmaa hyödyttäviä konkreettisia tuloksia

Tähän mennessä hanke on jo tuottanut 15 raporttia, 10 videota sekä lukuisia blogikirjoituksia ja artikkeleita. ”Raporteissa on tarkasteltu muun muassa koulutuksen vaikutuksia työllistymiseen ja työttömäksi jäämiseen, alan vaihtamiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia, alustataloudessa työskentelevien työsuhdeturvaa ja toimeentuloa, tekoälyn käyttöönoton vaikutuksia ammattitöiden sisältöön, keikkatyön laajuutta SAK:laisilla työpaikoilla sekä maahanmuuton ja kotouttamisen erilaisista toteuttamistavoista Ruotsissa, Tanskassa ja Kanadassa”, Antila listaa.

Esimerkiksi huomasimme maahanmuuttajia työelämässä tutkiessamme, että suurimmat haasteet monikulttuurisilla työpaikoilla ovat kielitaidon puutteen tuomat väärinymmärrykset, ei niinkään erilainen kulttuuritausta. ”On siis panostettava selkeään ja yhdenvertaiseen viestintään ja perehdytykseen”, Antila toteaa.

Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden perehdyttämisen lisäksi tulee kouluttaa myös henkilöstöä ja esimiehiä monikulttuurisen työyhteisön kysymyksissä. ”Kehotamme työnantajia tukemaan työntekijänsä kielitaitoa tarjoamalla mahdollisuutta opiskella suomea tai ruotsia työajalla. Tukea ja neuvontaa tarvitsevat myös ns. työperäiset maahanmuuttajat, jotka eivät ole olleet kotouttautumispalveluiden piirissä”, tiivistää SAK:n maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä.

Haastattelua tehtäessä hallitusohjelmaa kirjoitetaan parhaillaan. ”Nyt on palattava riitelystä yhteiseen tekemiseen. Työnantajapuolen tulee olla yhdessä työntekijöiden kanssa rakentamassa aihioita, jotka tuottavat kestävän työelämän. Tuottavuuden tulee tapahtua inhimillisyyden puitteissa. Ihmisten kautta myös talous kasvaa”, Juha Antila kiteyttää.

TUTUSTU Mahdollisuuksien aika -hankkeen materiaaleihin:
www.sak.fi/mahikset

Jaa tämä artikkeli


Artikkeli Kehittyvä Suomi