MS-tautia sairastaa Suomessa noin 10 000 henkilöä ja se on naisilla yli kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä. MS-tauti on nuorten tauti, sillä siihen sairastutaan tyypillisesti 20–40-vuotiaana.*
”MS-taudin hyvä hoito on tärkeää toimintakyvyn kannalta, koska siihen sairastutaan niin nuorena. MS-tauti on yksi yleisimmistä nuorten aikuisten työkyvyttömyyden aiheuttajista** ja se puhkeaa yleensä silloin, kun ihmisen täyttä panosta tarvittaisiin niin kotona kuin työelämässä”, neurologi Juha-Pekka Erälinna sanoo.
MS-tauti aiheutuu autoimmuunista tulehdusreaktiosta, jonka seurauksena keskushermostoon muodostuu arpikudosta. Koska MS-tauti puhkeaa nuorena, tulehduksella on paljon aikaa kertyä, jos tautia ei hoideta.
MS-taudin oireet ja hoito yksilöllisiä
MS-taudin oireet muuttuvat sairauden myötä ja ovat hyvin yksilölliset. Tyypillisiä oireita ovat tunto- ja tasapainohäiriöt, näön heikentyminen sekä virtsarakon toimintahäiriöt.**
”MS-tauti on äärimmäisen yksilöllinen sairaus, ja jokaisella on omanlaisensa oireisto ja sairauden kulku. Lääkehoidolla voidaan vaikuttaa taudin kulkuun”, Erälinna muistuttaa.
Erälinnan mukaan Suomessa MS-tautia osataan epäillä herkästi ja diagnoosin saa nopeasti, siitä johtuen myös lääkehoito päästään aloittamaan ajoissa. MS-tautiin on tällä hetkellä 15 erilaista lääkettä, jotka kaikki ovat käytössä Suomessa.
”Lääkehoidot ovat tehokkaimpia, kun ne aloitetaan mahdollisimman aikaisin ja vaurioita on vielä vähän.*** Mitä nopeammin tulehdus saadaan kuriin, sitä vähemmän muutoksia tulee”, Erälinna toteaa.
MS-taudin hoidossa käytetään taudin kulkua muuttavia lääkkeitä sekä oireenmukaista lääkitystä. Taudin kulkua muuttava lääkitys vaikuttaa tulehdusreaktioon ja sen käyttö on tärkeää uusien tulehduspesäkkeiden estämiseksi ja toimintakyvyn säilyttämiseksi.** Uusien hoitojen myötä tauti ei lyhennä myöskään merkittävästi elinikää.
”Oirekirjo on niin laaja ja tauti voi ilmetä niin monin tavoin, että on yksilöllistä kuinka paljon MS-tauti haittaa arkea. MS-taudin hoidossa pyritään aina yksilölliseen hoitoon. Tyypillistä MS-potilasta ei ole”, Erälinna muistuttaa.
Viitteet: * https://neuroliitto.fi/tieto-tuki/tietoa-sairauksista/ ** https://www.kaypahoito.fi/hoi36070 *** Montalban ym., Mult Scler 2018; 24: 96–120
FI/ROCH/1905/0071
