Rakennusala vedenjakajalla


Rakennusala on selvinnyt koronakriisistä toistaiseksi paremmin kuin monet muut alat. Rakentamisen kokonaisvolyymi jatkoi kasvua vuoden toisella vuosineljänneksellä samalla kun hotelli- ja ravintola-alan arvonlisäyksestä katosi puolet pois. Rakennusalan tulevaisuudennäkymät eivät kuitenkaan ole ruusuiset. Uusien rakennuslupien määrä on lähtenyt jyrkkään laskuun, kun epävarmat näkymät jarruttavat investointipäätöksiä. 

Modernille toimistotilalla on kysyntää, mutta uudet etätyökäytänteet saavat yrityksiä pohtimaan toimistoratkaisuja uudelta kantilta. Julkisen puolen palvelurakentaminen on ollut viime vuosina voimakasta. Kuntien rahatilanne on kriisin myötä heikentynyt ja SOTE-uudistus tulossa maaliin, joten kysynnän ennakoidaan tasaantuvan, vaikka hoivatilan tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Tavarakauppa on vetänyt hyvin myös koronakriisin aikana, mutta suuntautunut entistä enemmän nettikauppaan. Nordean korttidata osoittaa, että myös rautakaupoissa on käynyt kuhina. Kauppakeskukset ovat puolestaan jääneet hankalaan rakoon ihmisten välttäessä liikkumista. 

Asuntotuotantoa tukee moni tekijä. Muuttoliike kaupunkeihin jatkuu, asuntojen hinnat nousevat kasvukeskuksissa ja ihmiset kaipaavat lisää tilaa. Korkotason pysyminen pitkään matalalla ja vaihtoehtoisten sijoituskohteiden matalat tuotot pitävät yllä niin kotitalouksien kuin sijoittajienkin asuntokysyntää. Taloyhtiölainojen riskejä punnitaan kuitenkin entistä tarkemmin, mikä voi vaikuttaa asuntorakentamisen rahoitusratkaisuihin. 

Juho Kostiainen
Ekonomisti, Nordea 

Jaa tämä artikkeli


Rakentaminen 2020