Puusta pitkälle – puuta hyödyntävät innovaatiot ovat tärkeässä roolissa fossiilitaloudesta irrottautumisessa


Kuva: Maarit Lindströmin olkapäällä puupohjaisesta kuidusta valmistettu takki. 

Puupohjaisilla tuotteilla voidaan korvata yhä useampia fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita, mikä tarkoittaa merkittäviä ilmastohyötyjä. Metsäteollisuus ry:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat positiivisesti puusta valmistettuihin vaihtoehtoihin. 

Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström korostaa, että metsäteollisuuden tuottamista ilmastohyödyistä merkittävä oma vaikutus tulee nimenomaan ilmastoystävällisten tuotteiden kautta. 

”Kun esimerkiksi fossiilisista raaka-aineista valmistettu pakkausmateriaali korvataan puupohjaisella, saadaan aikaan ympäristöystävällisempi ja kierrätettävämpi vaihtoehto.” 

Suomessa tehdään tällä hetkellä paljon erilaista tutkimus- ja kehitystyötä uusien puupohjaisten tuotteiden ja sovellusten osalta. Puuta voidaan käyttää tutusti rakennusmateriaalina tai kartonkipakkauksissa, mutta myös esimerkiksi akkumateriaaleissa, hammastahnassa tai tekstiileissä. 

”Puupohjaiset tekstiilit ovat yksi suunnannäyttäjistä, joka herättää kiinnostusta kansainvälisestikin. Korvaajaa ympäristöä kuormittavalle puuvillalle ja fossiilipohjaisille materiaaleille kuten polyesterille etsitään aktiivisesti”, Lindström mainitsee. 

Metsäteollisuuden tuotteiden kysyntään vaikuttavat ympäristökysymysten lisäksi myös muut globaalit trendit. Aasiassa keskiluokan kasvu lisää hygieniatuotteiden kysyntää, verkkokaupat ja noutoruokakulttuuri kasvattavat pakkausten kysyntää. 

”Lisäksi esimerkiksi kestävän urbaanin elämäntyylin trendi kasvattaa kiinnostusta puukerrostaloihin”, Lindström lisää. 

Suomessa metsäteollisuuden tuotteilla on kuluttajien vahva tuki 

Metsäteollisuuden Taloustutkimus Oy:llä tänä keväänä teettämä laaja tutkimus osoittaa, että suomalaiset ymmärtävät metsäteollisuuden vientituotteiden taloudellisen merkityksen. Sen sijaan kuluttajien tiedot alan tuoteinnovaatioista ja niiden ilmastovaikutuksista ovat vielä vaillinaiset. 

”Lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista kokee, että metsäteollisuuden tuotteiden käyttäminen on ilmastoystävällinen teko ja yli 70 prosenttia asuisi kaikkein mieluiten hirsitalossa tai muussa puurakenteissa talossa. Kaikkia innovaatioalueita ei kuitenkaan vielä tunneta ja ilmastohyötyjä on vaikea arvioida”, Lindström kuvailee. 

Hän uskoo kuitenkin, että tulevaisuudessa ilmastohyötyjen ja esimerkiksi positiivisen hiilikädenjäljen seurannasta ja raportoinnista tulee helpompaa esimerkiksi big dataa ja tekoälyä hyödyntävien sovellusten avulla. Kokonaisuudessaan Metsäteollisuus ry:ssä koetaan, että alan näkymät ovat positiiviset ja ihmisten tietoisuus ympäristövaikutuksista tulee lisääntymään. 

”Suomi johtaa kansainvälistä kilpailua tulevaisuuden biosovelluksista. Tämä selviää esimerkiksi nanosellun ja lingiinin patentointitilastoista. Olemme hyvissä asemissa. Kuluttajilla on selkeä tarve uusille tuotteille ja yritysten kunnianhimo vastata tähän kysyntään on korkea”, Lindström vetää yhteen. 

Tutustu: www.metsateollisuus.fi

Jaa tämä artikkeli


Tulevaisuuden Suomi