Pelon voi valjastaa voimavaraksi


Minua pyydetään usein puhumaan rohkeudesta. En tiedä rohkeudesta mitään. Pelosta tiedän kaiken. Kun muutin Suomeen, olin 9-vuotias poika, joka oli juuri jättänyt koko elämänsä Iraniin. Minua pelotti. Sopeuduin nopeasti Suomeen, mutta pelko on aina kulkenut mukanani. Riitänkö, pärjäänkö? Tuleeko minusta ikinä mitään?

Lukiossa kaikki olivat menossa oikikseen, lääkikseen tai kauppikseen. Itse tykkäsin velhoista ja fantasiakirjallisuudesta. Olin varma, ettei minusta tule mitään. Nyt katson taaksepäin, ja ympyrä on sulkeutunut. Tarinoista tuli ammattini.

Työni on vienyt minut maailman ääriin ja matkoilla on ollut hengenvaarallisia tilanteita. Pelottaako vielä? Aina pelottaa. Pelkään uusia tilanteita. Stressaan, saadaanko me tästä ohjelma. Silti rakkaudella työtäni kohtaan, ajan pelon yli. Pelko on hyvä, kun sen oppii valjastamaan.

Kaikki pelko ei ole hyvää ja voi kääntyä kateudeksi. Älä anna tilaa kateudelle. Ole positiivinen ja kannusta. Kateus on pelkoa ja estää kehittymästä. Nuorille haluan sanoa, että kaikki unelmat eivät tule toteutumaan. Tärkeää on kuitenkin yrittää, sillä jos yksikin toteutuu, se avaaa ovia uusille unelmille. Epäonnistuminen ei ole huono asia. Pidä aina hengissä se sydämessäsi oleva 7-vuotias lapsi. Sitä älä koskaan kadota. Ole innostunut. Innostus on maailman tärkein voimavara, ja se on asia mitä ei rahalla pysty ostamaan.

Arman Alizad

Jaa tämä artikkeli


Artikkeli Työelämä