Osaamisen kehittäminen on työkykyjohtamisen laiminlyöty osa-alue


”Me Työterveyslaitoksessa autamme työpaikkoja löytämään yksilöllisesti sopivia ja vaikuttavia keinoja työkyvyn johtamiseen”, Salla Toppinen-Tanner ja Irmeli Pehkonen kertovat.

Terveys on ollut työkyvyn merkittävin osa-alue syystäkin, mutta fokusta pitäisi siirtää työkyvyttömyyden ehkäisystä yksilöiden voimavarojen lisäämiseen esimerkiksi osaamiseen panostamalla.

”Työkyvyssä oleellisinta on työn sujuvuuden ja merkityksen varmistaminen. Henkilöstö kannattaa osallistaa omien taitojen ja vahvuuksien tunnistamisen kautta osaamisensa kehittämiseen”, Työterveyslaitoksen Työkyky- ja työurat -yksikön johtaja Salla Toppinen-Tanner kertoo.

”Aiemmin osaamisen kehittämisen fokus on ollut nuorissa ja lapsissa, mutta nyt on huolehdittava, että kaikkien osaaminen säilyy relevanttina työelämän vaatimuksiin peilaten koko työuran”, Toppinen-Tanner valottaa. 

”Kukin työntekijä kantaa työnsä onnistumisesta suurempaa vastuuta, jos hän on ollut aktiivisesti mukana tavoitteiden määrittelyssä ja hänellä on vaikutusmahdollisuuksia työhönsä”, vanhempi asiantuntija Irmeli Pehkonen täydentää.   

Koronaviruspandemia on kiihdyttänyt työelämän murrosta entisestään, kun organisaatiot ovat digitalisoineet työtään vauhdilla. Se ja muut työelämän taustalla vaikuttavat megatrendit ovat lisänneet yksilöiden uudistumispaineita entisestään, mikä toisaalta voi olla voimavaratekijä, mutta myös lisätä työn kuormittavuutta. Sen vuoksi tarvitaan jatkuvasti päivittyvää tietopohjaa siitä, miten työkykyä tuetaan ja kuormitusta hallitaan muuttuvissa tilanteissa. 

Etätyöntekoon siirtyminen sujui Suomessa teknisesti ajatellen hyvin, mutta pitkittyessään taustalla voi piillä Työterveyslaitoksen pääjohtajan Antti Koivulan mukaan yllätyksiä: ”Tiedetäänkö yrityksissä aidosti, kuinka kuukausia etätöissä olleet työntekijät voivat? Esimerkiksi yksinäisyyden ja työn monotonisuuden kokemukset ovat saattaneet lisääntyä. Yrityksissä olisi nyt hyvä aika varmistaa työntekijöiden työkyvyn tila tulevaisuutta silmällä pitäen.”

”Työkyvyssä oleellisinta on työn sujuvuuden ja merkityksen varmistaminen.”

Työterveyslaitoksen palvelut perustuvat tutkimukseen

Työterveyslaitoksen roolina on tuoda tarjolle luotettavaa tutkimustietoa ja siihen pohjautuvia ratkaisuja työkyvyn tukemiseksi. Kun tutkittu tieto yhdistetään yritysten tai muiden organisaatioiden yksilöllisiin tarpeisiin, luodaan edellytykset tulokselliselle työkyvyn johtamiselle. Onnistumisen edellytyksenä on tavoitteiden määrittäminen, laadukkaiden toimenpiteiden valitseminen, valittujen toimenpiteiden seuranta ja saatujen tulosten perusteella toiminnan jatkuva kehittäminen.

”Pystymme tutkimustiedon ja asiakkaan toimintaan tutustumisen kautta selvittämään millaisia kuormitustekijöitä poistamalla ja voimavaroja vahvistamalla ihmisten työkyky työpaikoilla paranee”, Pehkonen kertoo esimerkin, mitä Työterveyslaitoksen palveluilla voidaan saavuttaa. Lisäksi tarjolla on mm. verkkovalmennuksia, kuormituksen arviointia ja kaikkien vapaasti hyödynnettäviä oppimateriaaleja.  

”Työkykyjohtamisessa kyse ei ole yksittäisistä tempuista vaan koko ajan työn mukana kulkevasta ja jatkuvasta toiminnasta”, Toppinen-Tanner ja Pehkonen summaavat. 

Jaa tämä artikkeli


Kehittyvä Suomi