Maatalouden data-avaruudella uutta digitehoa ruokajärjestelmään


Kansallinen ruoantuotannon omavaraisuus ja ruokaturva ovat olleet osaltaan innoittajana kehitettäessä yhteistä dataväylää ja siihen perustuvaa ruokajärjestelmän datataloutta. Suurin porkkana on kuitenkin kyetä tarjoamaan kaikille toimijoille mahdollisuus hyötyä digitaalisuudesta ja omasta datastaan, tuottaa tuloa reiluilla säännöillä sekä kehittää ja ajanmukaistaa ruokajärjestelmää ketterästi.

Maaseudun digitalisointi tarkoittaa tänä päivänä aivan muuta kuin vielä joitakin vuosia sitten. Siiloutuneen pirstaledatan ja tietojärjestelmäviidakon aika on ohi. Nyt merkittävät toimijat työskentelevät rakentavasti yhdessä, yhteisen isomman hyvän puolesta.

Luonnonvarakeskus Lukessa asia ilmaistaan näin: ”Koko toimialalle valtakunnallisesti on pystyttävä tarjoamaan helppo, yhtenäinen tapa tuottaa ja välittää lisäarvoa tuovaa dataa, jonka avulla tuotantoketjun osapuolten panos-tuotos-suhde kohenee ja myyntimahdollisuudet paranevat.” Luken rooli on olla tulkkina eri osapuolten välillä ja kehittää käyttäjälähtöisiä ratkaisuja.

”Maatalouden erilliset tietojärjestelmät yhdistetään datanvälityspalvelun kautta. Näin saadaan yksi yhteinen data-avaruus, yhteinen ekosysteemi, jossa dataa hyödynnetään yhteisillä pelisäännöillä, datan omistajan suostumuksella. Mikä tärkeintä, käyttäjien ei kuitenkaan tarvitse investoida uusiin järjestelmiin tai laitteisiin. Vertauksena, avataan moottoritie, jonne on paljon liittymiä, ja jossa datalastia pystytään kuljettamaan kohteeseen vanhoillakin ajoneuvoilla, lasti pressutettuna”, vahvistetaan Ciniasta, joka on omassa strategiassaan määrittänyt yhteiskunnallisen roolinsa hyötytalouden ratkaisuintegraattoriksi.

Luke-Cinia -yhteistyö on jo osoittautunut hedelmälliseksi. Pilottihankkeiden tulokset ovat osoittautuneet toimiviksi ja tuoneet konkreettista hyötyä viljelijöiden kassaan. ”Kun tuotantoa ohjataan ajantasaisella ja monelta kantilta analysoidulla yhdistelmädatalla, ollaan varmalla pohjalla myös taloudellisesti”, Ciniasta vahvistetaan.

”Paras luomuvilja pystytään korjaamaan erikseen ilman, että se sekoittuu kakkoslaatuun. Laatu ja alkuperä pystytään osoittamaan ostajalle datalla. Pystytään kertomaan, missä ja miten on viljelty. Paremmalle hinnalle on selkeät perusteet. Myös viljelyprosesseja kyetään datan avulla tehostamaan. Näin päästään viljelemään kannattavammin, tuottamaan laadukkaampaa viljaa ja muita lopputuotteita sekä säästämään samalla ympäristöä”, Lukesta konkretisoidaan.

”Suosittelen, että osittain valtion omistama yritys, Cinia, vastuutetaan johtamaan infrastruktuurin rakentamista yhdessä maatalousalan sidosryhmien kanssa.” Selvitysmies Reijo Karhisen raportti MMM:lle 7.2.2019

Datasta viljaerälle lisäarvoa ja täsmätietoa kuluttajalle asti

Cinia ja Luke lähtivät liikkeelle viljaketjun toimijoista. Pelloilla ja työkoneissa on jo ollut laatua mittaavia antureita, mutta tieto on keräytynyt suppeisiin, erillisiin järjestelmiin. Valued Grain Chain -kokeilussa tietoa jaettiin ja yhdisteltiin viljelijän käyttämien järjestelmien välillä viljelijää hyödyttävällä tavalla. Lopputuloksena viljan arvoerät saatiin eroteltua, ja myytävään viljaerään liitettiin arvoa lisäävä jäljitettävyys-, tuotanto- ja tuotedata. ValueNet-datanjaon ratkaisu mahdollisti tämän.

Vastaavasti maatalouden teknologiatoimialaa laajasti yhteen koonneessa Maataloustyökone 2025 -hankkeessa tutkittiin sitä, kuinka teknologiatoimittajat ekosysteemimäisellä toiminnalla sujuvoittavat viljelijän kylvökokemusta. Seuraavaksi on vuorossa ekosysteemin laajennus siten, että maatilat voivat yhteistoiminnassa tuottaa ja markkinoida tuotantoaan tehokkaammin. Nyt tarvitaan toimijat laajasti mukaan.

Monen muun toimialan tavoin ruoantuotannon toimintamalli on suuressa murroksessa. Olemme isojen mahdollisuuksien äärellä. Kun tilojen tuottavuus ja kannattavuus paranee, siitä hyötyy koko kansantaloutemme. Maatalous on tulevaisuuden kannattava elinkeino, kun digitalisaation hyödyt kyetään aidosti yhdessä hyödyntämään, myös muiden toimialojen, kuten esimerkiksi kohdennetun matkailun, kanssa. ”Viime kädessä kehityksestä hyötyy globaalisti kuluttaja, joka pääsee valitsemaan yhä laajemmasta tarjonnasta ja yhä tarkempaan dataan perustuen itselleen parasta syötävää. Ostopäätöksellään hän lähettää tietoisen viestin tuottajille, että tuote ja tuotantotapa vastaavat hänen arvojaan ”, Lukesta kiteytetään.

Cinia – tietoverkko-, ohjelmisto- ja kyberturvallisuusratkaisuja

Cinialla on laaja ja pitkäaikainen kokemus maataloustoimijoiden kumppanina. Yhtiön tunnetuimpia ratkaisuja agri-toimialalla ovat Valtra/ AGCO Connect, Sähköinen Viljapassi, Antti Ultima ja ValueNet-dataväylä.

Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka rakentaa hyvinvointia ja kestävää tulevaisuutta uusiutuvista luonnonvaroista ja jolla on vankka kokemus yritysten ja yhteisöjen kanssa tehtävästä tutkimusyhteistyöstä.

   

Asiantuntijahaastateltavina artikkeliin olivat:

Anu Kaukovirta, johtaja, Luke
Liisa Pesonen, erikoistutkija, Luke
Pasi Suomi, maatalousteknologian tutkija, Luke
Kim Kaustell, ryhmäpäällikkö, tutkija, Luke
Pertti Hyvärinen, kehitysjohtaja, Cinia Oy
Jyrki Hyyrönmäki, kehityspäällikkö, Cinia Oy

Jaa tämä artikkeli


Kehittyvä Suomi