Kestävä kaupunki ei ole vaatelias ja tylsä vaan entistä parempi ja inspiroivampi – myös liiketoiminnalle.

”Lahti on Suomen johtava ympäristökaupunki, joka on ympäristötavoitteessa jo nyt siellä, mihin muut ovat vasta matkalla”, työsuhdesähköpyörää käyttävä Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen sanoo.

Kestävän kehityksen puhuri puhaltaa Lahtea eteenpäin, kun se nimettiin Euroopan ympäristöpääkaupungiksi 2021. European Green Capital (EGCA) -status ei ole päälle liimattu brändi vaan kiteyttää vuosikymmenen edelläkävijyyden ja tulevat tinkimättömät tavoitteet.

Kun kerran Lahti, niin muutkin

Ympäristöpainotus lähti liikkeelle Vesijärven kunnostamisesta yhteistyössä asukkaiden, yritysten ja yliopiston kanssa. Lahtelaiset lajittelivat jätteitä jo 1990-luvulla, kun muualla tunnettiin yhden roskapussin taktiikkaa. Nykyään 97 prosenttia kotitalousjätteistä menee hyötykäyttöön.

”Vuonna 2019 Lahti teki ensimmäisenä suurista kaupungeista vuosisadan energiakäännöksen, kun energiayhtiömme luopui kivihiilestä. Hallituksen asettamaa takarajaa 2029 emme odotelleet”, Timonen kertoo.

Lahdesta tulee hiilineutraali vuonna 2025 – 10 vuotta ennen Suomen ja 25 vuotta ennen EU:n tavoitetta. Ympäristöteknologian ja kiertotalousliiketoiminnan merkitys kaupungeissa on suuri: kahdeksan prosenttia työpaikoista on alan yrityksissä. Kestävän liikkumisen ainutlaatuisessa CitiCAP-hankeessa seurataan asukkaiden henkilökohtaisia liikennepäästöjä.

”Suurin ja rikkain ei 120 000 asukkaan Lahti ei ole koskaan ollut. Kun me pystymme tähän, muutkin pystyvät. Teemme parempaa ja inspiroivampaa kaupunkia ja näytämme mallia muille”, lupaa kaupunginjohtaja Timonen.

Elinvoimahanke vetää

Ympäristöpääkaupunkihankkeen vuosille 2019-2022 jakautuva tavoitebudjetti on yhdeksän miljoonaa euroa. Se koostuu Lahden kaupungin, muiden kuntien, valtion, Euroopan komission ja yhteistyökumppaneiden rahoitusosuuksista.

EGCA2021 -hankkeen johtaja Milla Bruneau näkee teemavuoden elinvoimaprojektina, joka on kasvattanut dramaattisesti kiinnostusta Lahtea kohtaan niin paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisesti. Vuoropuhelua ja kumppanuusneuvotteluja on käyty yli sadan toimijan kanssa.

”Teemavuosi toimii alustana uusille innovaatioille ja yhteistyömaille. Se on suomalaisten ratkaisujen näyteikkuna Eurooppaan ja maailmaan. Yritykset, kansalaiset, oppilaitokset ja yhteisöt osallistuvat. Vaikuttavuutta seurataan tarkoin mittarein.”

ECGA2021 -vuoden ohjelmajohtaja Saara Vauramo kertoo, että esimerkiksi vähähiilinen rakentaminen on selvästi nousussa.

”Yllättäen myös hyvinvointitoimijat, kuten teknologiayritykset ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ovat ottaneet yhteyttä. Kyse voi olla ilmanlaadun mittaamisesta tai lähiluonnon hyvinvointivaikutuksista”.

Lahdessa on paljon teollista, valmistavaa toimintaa, ja yritykset ovat upeasti kehittäneet vastuullisuuttaan kiertotaolutta hyödyntäen. Se on heille globaali kilpailuetu, josta he pääsevät kertomaan teemavuonna”.

Ensi vuonna Lahdessa aloittaa Fazer Myllyn ksylitolitehdas, joka valmistaa kauran kuorijätteestä ksylitolia. Huonekalujätti Isku ei ole vuosiin tarvinnut ympäristölupaa. Olion on kehittynyt öljypoltintoimijasta hybridienergiaratkaisujen tarjoajaksi.

”Ympäristöpääkaupunkivuosi tuottaa lisää tällaisia menestystarinoita”, Vauramo vakuuttaa.

Lahti – Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021

Lahti on valittu Euroopan ympäristöpääkaupungiksi ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina.

Ympäristöpääkaupunki tukee Suomen ilmastotavoitteita, edistää kestävää kaupunkikehitystä ja nostaa esiin parhaita eurooppalaisia ympäristöratkaisuja. Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden teemat ovat hiilineutraali elämä, osallisuus, kiertotalous sekä luonto ja vesi.

Euroopan komission ympäristöpääkaupunki -tunnustus jaetaan vuosittain yhdelle eurooppalaiselle kaupungille, joka on ympärstötoiminnan edelläkävijä, toimii esimerkkinä muille kaupungeille sekä kehittää innovatiivisiä ratkaisuja ympristöhaasteisiin. Lahtea ennen tunnustuksen on saanut 11 kaupunkia: ensimmäisenä Tukholma (2010) ja viimeisimpänä Lissabon (2020)

www.greenlahti.fi

 

Jaa tämä artikkeli


Kehittyvä Suomi