Kaikilla on lupa pärjätä


Turun yliopiston INVEST-tutkimushankkeen tavoitteena on ennakoiva, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä, tasa-arvoinen ja hyvinvoiva Suomi. 

Koti leimaa lapsen kasvua. Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteisen INVEST-tutkimushankkeen tavoitteena on luoda ennakoivampi ja taloudellisesti sekä sosiaalisesti kestävämpi hyvinvointivaltiomalli, joka takaa kaikille lähtökohtaisesti tasa-arvoiset alkupisteet. 

”Asenteet heijastuvat ja asiat siirtyvät vääjäämättä sukupolvelta toiselle, vaikka yhteiskuntaa tasa-arvoistavissa tavoitteissa pyritään löytämään ratkaisut, jotka löyhentävät perhetaustan merkitystä opiskeluun ja työuran valintoihin”, hanketta luotsaavaa professori Jani Erola sanoo. 

INVEST kehittää tutkittuun tietoon perustuvia interventioita. Näitä ovat esimerkiksi koulukiusaamista ehkäisevä KiVa Koulu -hanke sekä lapsia ja lapsiperheitä tukevat Voimaperheet-ohjelmat. Interventiot tavoittavat yli 500 000 lasta. Lippulaivan kasvavaan verkostoon kuuluu 200 tutkijaa ja 40 käynnissä olevaa hanketta. 

”Kaikilla on lupa pärjätä”, Erola jatkaa. ”Sillä, millaiseen perheeseen satut syntymään, ei pitäisi olla vaikutusta opintiehen ja tulevaisuuteen – mutta tutkitusti kuitenkin on. Ilmainen koulutus toisaalta motivoi ja tasaa lähtökohtia.” 

IHMISELLÄ ON LUONTAINEN TAIPUMUS HALUTA HYVÄÄ JA HYVÄKSYNTÄÄ 

Vaikka koulutuksen lähtökuopissa kaikki ovat teoriassa samalla viivalla, ei suotuisa mahdollisuus kanna aina loppusuoralle. ”Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Perhetausta, kasvuympäristö, kaverit. Menestymiseen tarvitaan joskus myös tahdon ohella onnea ja vahvoja tukiverkkoja. Ne ottavat kiinni silloin, kun ote lipsuu”, Erola sanoo. 

Erolan mukaan ihmisellä on tutkitusti luontainen taipumus haluta taloudellista hyvää ja sosiaalista hyväksyntää. Pyrimme parempaan, haluamme kivuta seuraavalle portaalle, joskus keinoja kaihtamatta. Perhetausta, kasvuympäristö tai ympäröivän yhteiskunnan synnyttämät rakenteet voivat kuitenkin sulkeva tien tai ainakin hankaloittaa etenemistä. ”Silloin konflikti voi olla valmis.” 

YKSI KANNUSTAVA LÄHIPIIRILÄINEN RIITTÄÄ 

”On tutkittua tietoa, että älykkyys periytyy. Ihmisten osaamisessa ja kyvyssä oppia on eroja”, Erola sanoo. ”Arjessa ja kotona opittu vaikuttaa. Lapsi voi luoda itsestään mielikuvan, mihin pystyy, mitä voi oppia, mitkä ovat realistisia tavoitteita. Hän ikään kuin valmiiksi rajaa itsensä tarjolla olevien mahdollisuuksien ulkopuolelle.” 

Erolan mukaan näiden kotoperäisten kynnysten ylittämiseen ei lopulta tarvita kummoistakaan lisäpotkua. ”Usein riittää, että lapsen lähipiirissä on yksi, joka esimerkillään kannustaa esimerkiksi opiskelujen pariin”, hän sanoo. 

REILUN PELIN KORTIT 

Tekijöitä, jotka mahdollistavat sosiaalisen nousun, Erola pitää eräänlaisina reilun pelin kortteina. Niillä pelatessa osaavimmat ja motivoituneimmat pääsevät eteenpäin. Avoimen hyvinvointiyhteiskunnan pelin henkeen kuuluu myös korttien kääntöpuoli: yhden on mahdollista nousta sosiaalisilla askelmilla, mutta yhtä lailla toinen voi niiltä pudota. 

Erola muistuttaa, että pelkkä raha ei ole hyvinvoinnin palkka, palkinto tai mittari silloin, kun sitä riittää normaaliarjen tekemiseen. 

”Kovin helposti hurskastelemme luonnetta jalostavasta köyhyydestä”, Erola sanoo. Hän muistuttaa, että vaikeudet eivät välttämättä kasvata. Ihminen voi yksilötasolla yhteiskunnallisesta taustastaan riippumatta menestyä tai olla menestymättä. Totuus myös on, että elämässä huonot kokemukset voivat kasaantua; huono tuuri on tutkittu juttu. Ikäviä asioita tapahtuu kaikille. 

INVESTissä tarkastellaan muun muassa tukiverkostoja ja niiden aukkokohtia, jotta kaikki saisivat mahdollisuuden. 

”Vahvat sosiaaliset verkostot auttavat näissä tilanteissa. Jos verkostoja ei ole, ihminen jää helposti tyhjän päälle.” 

invest.utu.fi

Jaa tämä artikkeli


Kehittyvä Suomi