Kaava hyväksytty – Blue Industry Park etsii edelläkävijäyrityksiä


Koskaan aikaisemmin ei ole ollut näin kutkuttavaa mahdollisuutta optimoida resurssit sekä kasvaa ja kehittää liiketoimintaansa yhdessä innovatiivisten yritysten ja ohjausryhmän tukemana. Blue Industry Park näyttää suuntaa ja antaa kipeästi kaivatun piristysruiskeen koko teollisuusalalle. 

Pöhinä on lähes käsin kosketeltavaa. Silti Blue Industry Parkin vankan kokemuksen omaava toimitusjohtaja Tero Lahti malttaa istua rauhallisena tuolissaan. Asemakaavan leimamuste on vielä tuoretta mutta tekeminen jo vauhdissa. Perinpohjainen, jaksotettu etenemissuunnitelma ei kalpenisi edes entisen sotamarsalkkamme silmissä: siinä on selkeästi ennakolta taklattu isojakin haasteita ja se on laadittu niin innostavasti, että saa eliittijoukot syttymään. Otetaanpa siis taktinen tilannepalaveri. 

Miten merkityksellisestä hankkeesta sinisessä teollisuuspuistossa on kyse? 

Koko maamme mittakaavassa mahtavalle sijainnille ja erinomaisten liikenne-yhteyksien varrelle, Turun telakan ympärille, kasvaa yli 50 hehtaarin teollisuuspuisto Blue Industry Park. Kaava on vahvistettu viime marraskuussa. Vetovastuussa on Tero Lahti, jonka meriittilista on vaikuttava. Viimeisin jättihanke oli Meyer Turku Oy:n lähes 300 miljoonan euron investointiohjelman käynnistäminen ja läpivienti. Telakalta hänet rekrytoitiin reilu vuosi sitten Turku Science Parkin sinisen teollisuuspuiston kehitystyöhön, josta liiketoimintasuunnitelmien sekä strategiapäivityksien yhteistuloksena Blue Industry Park lohkaistiin kaupungin itsenäiseksi kehitysyhtiöksi. 

Turku on nostanut tekemisensä yhdeksi kärjeksi hiilineutraalin ja resurssiviisaan Blue Industry Parkin kehittämisen. Turun telakka-alueesta kehitetään lähivuosina Euroopan mittakaavassakin merkittävä meriteollisuuden keskittymä, joka edistää maassamme koko meriklusterin ja teknologiateollisuuden kilpailukykyä. 

”Turun kaupunki omistaa 100 %:sti Blue Industry Park -kehitysyhtiön, joka omistaa maa-alueet. Turun kaupungin omistajaohjauksen lisäksi perustettiin advisory board tukemaan hankkeen strategiatyötä. Tähän ohjausryhmään kuuluu erittäin kokeneita meriteollisuus-, logistiikka-, rahoitus-, elinkeinoelämä- ja prossikehitysalojen henkilöitä. Heidän kokemustaan ja näkemystään valuu näin myös alueelle sijoittuville innovatiivisille yrityksille, jotka satsaavat liiketoimintansa kehittämiseksi entistä kustannustehokkaammaksi ja kestävämmälle pohjalle. Tulemme esittelemään nämä henkilöt vahvuuksineen lähiaikoina”, Tero Lahti kertoo innostuneena. 

Skaalautuvat tilat, yhteiset resurssit 

Lahti muistuttaa, että vaikka hankkeen alkuvaiheessa kiinteistökehitys on tärkeää, kyseessä ei ole kiinteistökehitysyhtiö. ”Luomme mm. synergiaetuja optimoimalla ja toimintoja uudelleen järjestämällä merkittävää kilpailukykyä yrityksille, skaalautuvien fyysisten puitteiden lisäksi tukipalveluin ja verkostoin.” 

Hän konkretisoi joustavuutta yrityksen kilpailukyvyn kohenemisella seuraavasti: ”Tavaravarastotilaan sidotun kiinteän kulun saa useissa tapauksissa siirrettyä soveltuvin osin muuttuviin kuluihin logistiikkapalvelutarjoajan palvelurakenteen mukaisesti. Alueelle halutaan myös mm. ohutlevy- sekä pintakäsittelyn palvelutarjoajia. Verstas- ja pajatilat sekä kokous- ja neuvottelutilat joustavat käyttötarpeen mukaan, ja väliaikainen majoitustarjonta työvoimatarpeen mukaan. Kun yrityksellä on mahdollisuus optimoida tilatarpeet ja löytää muuttuvissa tilanteissa läheltä nopeasti apua, liiketoiminta on vakaammalla pohjalla.” 

Synergiaekosysteemin rakentaminen on prioriteettilistan kärjessä. Kustannustehokkuus ja käyttöpääoman tarpeen minimointi etenevät yhdellä rintamalla. Energiatehokkuus hukkalämmön hyödyntämisineen sekä kasvutekijöiden luominen ovat osa eturintamaa. Globaali osaamiskeskittymä käsittää myös korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tarjonnan. 

Tukipalveluita alueelle luodaan vastaamaan kysyntää: innovaatiokeskus, työterveyspalvelut, liikunta-ja virkistyspalvelut, lounasravintola ja alueelle suuntautuvaan myyntiin tarkoitetut liiketilat sujuvoittavat arkea ja vähentävät edelleen yritysten investointitarpeita. Myös edistykselliset lämmöntuotantoratkaisut sekä jätteiden vastaanotto ja -lajittelu optimoidaan kiertotalous ja hiilineutraalisuus huomioiden. 

Kaikki suunnitelman palaset ja vaiheet on pyritty huomioimaan kattavasti, ja reagointinopeutta uusien tarpeiden huomioimiseksi löytyy. ”Kaiken kaikkiaan tuemme alueelle sijoittuvia innovatiivisia yrityksiä toimimaan kestävästi yhdessä ja optimoimaan kannattavan kasvupotentiaalinsa.” 

Milloin tapahtuu konkreettista edistystä? 

”Nyt. Kevään aikana otamme konkreettisia askeleita tiettyjen tonttien myynti- ja vuokraustoiminnan osalta.” 

Miten syvä kirstu pitää asehuoneessa sijaita, jotta tähän edelläkävijöiden yhteisöön pääsee riittävän ajoissa mukaan? ”Pystymme tarjoamaan yrityksen kasvua tehostavan kokonaisuuden varsinkin sellaisille yrityksille, joissa toimitaan tulevaisuusorientoituneesti ja halutaan sekä hyödyntää että antaa verkostoetuja”, Tero Lahti summaa. 

Jaa tämä artikkeli


Kehittyvä Suomi