Jämsän sote antaa hyvän toimintamallin


”Meillä Pihlajalinnassa lääkärin on hyvä tehdä työtä: mahdollistamme monipuolisen ja ammatillisesti kiinnostavan työtehtävän, erikoistumisen ja urapolun”, kertoo Jämsän Terveyden johtava ylilääkäri Titta Frantsila.

Pihlajalinna on yhdessä kumppanikuntiensa kanssa pitkäjänteisesti kehittänyt julkisia sote-palveluita, parantanut asiakastyytyväisyyttä ja pitänyt kulut kurissa.

Yksi Pihlajalinnan kumppani kunnista on Jämsä, joka syksyllä 2015 ulkoisti sotepalvelunsa kaupungin ja Pihlajalinnan yhteisyritykselle, Jämsän Terveydelle. Alueen julkista erikoissairaanhoitoa tarjoaa Jokilaaksonsairaala, jonka palvelut on tuottanut jo vuodesta 2010 lähtien Pihlajalinnan ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhteisyritys Jokilaakson Terveys.

”Kaupungin tavoitteet ulkoistukselle olivat lääkärityövoiman saatavuuden turvaaminen sekä lähipalveluiden ja sairaalan säilyttäminen alueella. Niissä on onnistuttu”, kertoo Jämsän Terveyden johtava ylilääkäri Titta Frantsila.

Nordic Healthcare Groupin (NHG) selvityksen mukaan Jämsän ulkoistetut palvelut ovat korkealla tasolla, saatavuus on hyvä ja kustannukset alhaisempia kuin olisivat olleet kunnan omana tuotantona.

Integraatiota ja monikanavaisuutta

”Olemme kehittäneet palveluja sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti integroimalla perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa sekä hyvinvointi- ja vanhuspalveluita. Lisäksi olemme ottaneet käyttöön monikanavaisia palveluita. Esimerkiksi Pihlajalinnan uusi älypuhelimeen ladattava terveyssovellus tarjoaa kuntalaisille mahdollisuuden hoitaa chatissa lääkärin tai hoitajan kanssa erilaisia oireita tai laboratorio- ja reseptiasioita”, Frantsila selvittää. ”Etävastaanotot ja Duodecimin eOmahoitopalvelu ovat olleet meillä käytössä nyt toista vuotta. Korona-aika on vauhdittanut sähköisten palveluiden käyttöönottoa.”

Tulokset puhuvat puolestaan. Terveyskeskukseen pääsee hoitoon noin viikossa, erikoissairaanhoitoon kuukaudessa. NHG:n raportin mukaan Jämsän sote-palveluiden kokonaiskustannukset ovat verrokkikuntien tasolla ja erikoissairaanhoidossa jopa alhaisemmat.

”Asiakkaat ovat tyytyväisiä: viime vuonna 95 prosenttia antoi positiivista palautetta. Lisäksi henkilökunnan sairauspoissaoloprosentti on vain kuusi, mikä on sote-alalle hyvin alhainen. Se kertoo myös osaltaan meidän työhyvinvoinnista”, jatkaa Frantsila. ”Olemme pystyneet haastavassa koronapandemiatilanteessa huolehtimaan asiakkaiden peruspalveluista ja kehittämään uusia palveluita. Homma onnistuu, kun on hyvä yhdessä tekemisen meininki.”

Pihlajalinna vastaa
9 kunnan sote-palveluista

Pihlajalinnan kuntaulkoistuksissa palvelut tuotetaan yhteisyritysmallilla. Kunta on
vahvasti mukana päätöksenteossa. Pihlajalinna-konserni on lähes kokonaan kotimaisessa omistuksessa ja maksaa kaikki veronsa Suomeen. Yhteisyritykset maksavat veronsa sille paikkakunnalle, jolla ne toimivat.

Pihlajalinnan yhteisyritykset ovat
  • Jämsän Terveys, Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut
  • Jokilaakson Terveys, Jokilaakson sairaala, Jämsä
  • Kolmostien Terveys, Parkanon ja Kihniön sosiaali- ja terveyspalvelut
  • Kuusiolinna Terveys, Kuusiokuntien (Alavus, Kuortane ja Ähtäri) ja Soinin sosiaali- ja terveyspalvelut
  • Mäntänvuoren Terveys, Mänttä- Vilppulan ja Juupajoen sosiaali- ja terveyspalvelut.
Jaa tämä artikkeli


Terveys Työelämä