HKScanin herkullinen ruoka tehdään vastuullisesti tuotetuista raakaaineista ja ympäristöasiat huomioiden


Vastuullisuus on keskeinen osa ruokatalo HKScanin johtamista. Yhtiön vastuullinen tapa toimia ja vastuullisesti tuotetut raaka-aineet ovat osa paikallista ruokaketjua tiloilta kuluttajille.

HKScanin tavoitteena on kasvaa monipuoliseksi ruokataloksi. Herkullisen ja terveellisen ruoan rinnalla vastuullinen tapa toimia näkyy yhtiön kaikessa toiminnassa yhä vahvemmin. HKScanille vastuullisuus tarkoittaa johdonmukaista tekemistä ja jatkuvaa parantamista.

HKScanin vastuullisuustyön keskeiset osa-alueet ovat terveellinen ruoka, ympäristö, oman henkilöstön ja tuottajien yhteisö sekä eläinten hyvinvointi.

”HKScanin vastuullisuustyö kiteytyy neljään sanaan: Ruokaa joka tekee hyvää. Valmistamme terveellistä ja luontaisesti hyviä ravintoaineita sisältävää ruokaa. Yhtiön lihatuotteiden pääraaka-aineena on kotimainen liha kaikilla kotimarkkina-alueillamme Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Baltian maissa. Yhdessä tuottajiemme kanssa teemme töitä myös yhtiön hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi”, kertoo HKScanin toimitusjohtaja Tero Hemmilä.

Liha ja kasvipohjaiset tuotteet sopivat HKScanin pöytään

HKScanin tuotevalikoima on laaja. Lihatuotteiden lisäksi valikoimassa on yhä useampia kasvipohjaisia tuotteita.

”Me HKScanissa edustamme ruokademokratiaa, emme vastakkainasettelua. Ruokapöytämme lähtökohtana on kokonaisvaltainen ja tasapainoinen ravintoainesisältö, siksi siihen ovat aina mahtuneet niin lihatuotteet kuin kasvipohjaiset tuotteetkin”, Hemmilä sanoo.

”Meille on tärkeää, että käyttämämme raaka-aineet ovat paikallisesti ja vastuullisesti tuotettuja ja että toimintamme on läpinäkyvää.”

Kohti hiilineutraalia ruoantuotantoa

HKScan on asettanut tavoitteekseen yhtiön oman teollisen tuotannon hiilineutraaliuden vuoden 2025 loppuun mennessä ja koko maatiloilta kuluttajille ulottuvan ruokaketjun hiilineutraaliuden viimeistään vuoden 2040 loppuun mennessä. Zero Carbon -ilmastosuunnitelma kertoo askelmerkit, joilla ruokatalo tavoittelee hiilineutraaliutta.

”Meillä on konkreettiset suunnitelmat siitä, mitä teemme omassa tuotannossamme sekä yhteistyössä sopimustuottajiemme kanssa päästäksemme tähän kunnianhimoiseen tavoitteeseen, Hemmilä korostaa.”

Vuosina 2014–2020 yhtiö vähensi oman teollisen tuotannon hiilidioksidipäästöjä yli 70 prosenttia.

”Viime vuonna otimme käyttöön vihreää, uusiutuvaa sähköä ja paransimme energiatehokkuutta kaikilta osin kaikilla kotimarkkinoillamme Suomessa, Ruotsissa, Baltiassa ja Tanskassa. Käytämme tuotantolaitoksissamme vain uusiutuvaa sähköenergiaa, jolle olemme hankkineet alkuperätakuut.”

Digitalisaatio ja data vauhdittavat kehitystä

Agrofood Ecosystem® -mallissa HKScan vie yhdessä maatilojen kanssa sopimustuotannon seuraavaan kehitysvaiheeseen, jossa vastuullisuus rakennetaan keskeiseksi osaksi yhtiön sopimustuotantoa.

”Tutkimme esimerkiksi digitalisaatiota hyödyntäen, miten voimme pienentää ilmastovaikutuksia, tukea luonnon monimuotoisuutta ja eläinten hyvinvointia sekä estää vesistöjen rehevöitymistä”, Hemmilä kertoo.

”Meillä on Suomessa ja Ruotsissa jo yhteensä 53 pilottitilaa ja yhteistyökumppaneina mm. Vaisala, Datasense, Biolan, Gasum, Yara, Luke ja VTT kehittämässä kasvihuonepäästöjen pienentämisen parhaat käytännöt, jotka voidaan skaalata kaikille kotimarkkinoillemme.”

Vastuullisuus innostaa nuoria tuottajia

Toiminnan jatkuvuus maatiloilla on HKScanille tärkeää laadukkaan raaka-aineen turvaamiseksi. Tuottajien vastuullisuudesta Suomessa kertoo myös eläinten hyvinvoinnin korkea taso. Päinvastoin kuin monissa maissa, antibiootteja ei käytetä mm. kasvun edistämiseen. Tämä on keskeinen osa ruokaturvaa, mm. ihmisiin kohdistuvan antibioottiresistenssiuhan torjumiseksi.

”Nuoren tuottajasukupolven Next Generation -ohjelma antaa tietoa yrittäjyydestä, jolla luomme edellytyksiä maatilojen toiminnan jatkuvuudelle”, kertoo Hemmilä.

”Suomalaisella kansainvälisen vertailun kestävällä ruoantuotannolla on vahva tulevaisuus. Jo nyt suomalainen ruoka on arvioitu kansainväliseissä arvioissa maailman turvallisemmaksi. HKScanin arvoketjussa nuoret maatilayrittäjät ovat ottaneet haasteen vastaan ja ovat sitoutuneet vahvasti mm. vastuullisuustyöhön”, Tero Hemmilä summaa.

HKScan

  • Työntekijöitä noin 7000
  • Kotimarkkina-alueet: Suomi, Ruotsi, Baltia ja Tanska
  • Tuotemerkit: HK®, Kariniemen®, Via® Scan®, Pärsons®, Rakvere®, Tallegg® ja Rose™.
  • Strategisten kumppanuuksien kautta yhtiön tuttuja tuotemerkkejä ovat myös Kivikylän®, Tamminen® ja Boltsi.
  • Tavoitteena hiilineutraali ruokaketju vuoden 2040 loppuun mennessä
  • Liikevaihto 2020: 1,8 miljardia euroa

Suontaan kartanon Ellen Rydbeckille tärkeintä on eläinten ja ympäristön hyvinvointi

Suontaan kartanossa kasvatetaan emolehmiä ja viljellään viljaa. Tilalla korostuu vastuullisuus niin eläinten hyvinvoinnissa kuin ilmasto- ja ympäristöasioissakin.

Tilalla alkaa kiireinen lehmien poikimiskausi maalis-huhtikuussa. Yli 100 vuotta Rosenlewin suvulla ollut Suontaan kartano on ollut pitkään toimiva karjatila.

”Lypsylehmistä ja hiehoista luopumisen jälkeen siirryimme luomuun ja aloitimme emolehmätuotannon, kun navettakin sopi siihen hyvin. Lisäksi pärjäämme nyt pienemmällä työntekijämäärällä kuin lypsykarjatilat”, selvittää 30-vuotias tuore tilallinen Ellen Rydbeck.

Ulkomailta maatilalle töihin

Kaupallinen korkeakoulutus Hankenilta, ura ulkomailla kansainvälisissä yrityksissä – silti Ellenin veri veti takaisin kotitilalle.

”Olen pienestä pitäen tiennyt, että tulen jatkamaan tämän tilan pitoa. Halusin kuitenkin saada kokemusta monenlaisista tehtävistä ennen tilalle tuloa.”

Jo kouluaikoina Ellen teki tilan töitä viikonloppuisin ja lomilla. Hän suoritti sivuaineenaan Helsingin yliopistossa maa- ja metsätaloustieteiden vaativat peruskurssit. Suurtilan ja eläintuotannon ammattimainen hoito vaatii kuitenkin paljon osaamista.

”HKScanin nuorten tuottajien Next Generation -koulutuksessa opin paljon uutta ja tutustuin muihin maatalousyrittäjiin – heiltä olen saanut suurta apua. On opettavaista kuulla, kuinka eri puolilta ja eri tuotantosuunnista tulevat ihmiset näkevät asioita”, Ellen kiittää.

Eläimet ja ympäristö huomioon

Eläinten hyvinvointi, kasvihuonepäästöt ja hiilinielut – tässä keskustelussa on moni äänessä.

”Tuottajat hoitavat ja omistavat tuotantoeläimet ja pellot. Meidän tuottajien täytyy olla tässä keskustelussa enemmän mukana”, Ellen vakavoituu.

Hänelle on tärkeää, että eläimet saavat toteuttaa luonnollista käyttäytymistään, silloin ne voivat hyvin.

”Vasikat ovat emojensa kanssa kuudennelle kuulle, ne saavat juoda emon maitoa ja pääsevät laitumelle. Ne päättävät itse, milloin ne syövät ja nukkuvat.”

Eläimiä ei Suomessa lääkitä turhaan, eikä niille syötetä antibiootteja tai hormoneja kasvutarkoituksessa.

”Meillä eläimet syövät luonnonmukaista ruohoa tai rehua ja ne saavat olla ulkona koko laidunkauden. Talveksi teemme eläimille rehua omilta pelloilta. Laiduntavat eläimet hoitavat myös luonnon monimuotoisuutta”, Ellen selvittää.

Suurin osa Suontaan pelloista on rehuntuotannossa, joka on tärkeä osa viljelykiertoa. Nurmet ja muut viljelykasvustot sitovat myös hiiltä.

Jokaista maatilaa on kehitettävä

Ellen Rydbeck ei näe tuotantopinta-alan kasvattamisen tuovan parempaa tuottoa.

”Keskityn mieluummin kehittämään peltoviljelyä ja valitsen esimerkiksi lajikkeen, josta saa suuremman sadon. Myös uudet, meillä Suomessa vielä pienet lajikkeet kiinnostavat.”

Ellen haluaa kehittää tilan toimintaa suuntaan, joka parantaa eläinten ja ympäristön hyvinvointia. Samalla myös työn tehokkuus huomioidaan.

”Äitini Cecilia Rosenlew oli tilan johdossa 30 vuotta ja saan nyt jatkaa hänen työtään sukupolvenvaihdoksen myötä. Minun maanviljelijäurani jälkeen Suontaan kartano ja sen pellot voivat nykyistäkin paremmin”, lupaa Ellen Rydbeck päättäväisesti.

Suontaan kartano sijaitsee Hattulassa, Kanta-Hämeessä. Tilan käsittää 250 ha peltoa ja 700 ha metsää. Pääasiassa kaikki 70 emolehmää saavat yhden vasikan per vuosi. Tilalla kaksi siitossonnia.

Erik Rosenlew osti Suontaan kartanon vuonna 1918. Tila on ollut saman suvun omistuksessa viiden sukupolven ajan. Kartanon punatiilirakennukset rakennettiin 1920-luvulla ja valmistuessaan navetta oli Pohjoismaiden suurin ja modernein lypsynavetta. Nautakarja on ollut tilan päätuotantosuunta jo yli sadan vuoden ajan, vaikka lypsylehmät vuonna 2006 vaihtuivat hiehokasvatukseen. Vuodesta 2017 lähtien päätuotantosuuntana on ollut emolehmät.

Vuonna 2020 tehdyn sukupolvenvaihdoksen myötä tilan omistajuus on siirtynyt Ellen Rydbeckille hänen äidiltään Cecilia Rosenlewilta.

Teksti ja kuvat: Jorma Yrjölä

Jaa tämä artikkeli


Kehittyvä Suomi