Helpotusta virtsarakkovaivoihin


Inkontinenssi eli virtsankarkailu heikentää usein merkittävästi elämänlaatua. Vaivaa ei kannata hävetä eikä mieluisaa harrastusta lopettaa, sillä hoitokonsteja on monia.

Virtsatieongelmat ovat usein naisten vaivoja, mutta myös ikääntyvillä miehillä varsin yleisiä. Peräti 330 000 suomalaista kärsii yliaktiivisesta rakosta, joten aiheesta on syytä puhua ja ottaa lisää selvää: saatavilla on useita erilaisia hoitoja, ja niistä kannattaa keskustella lääkärin kanssa.

Kysyimme Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Liisu Saavalaiselta uusimpia kuulumisia aiheesta. Hän keskustelee inkontinenssivaivoista hiljattain synnyttäneiden naisten kanssa mutta yhä enemmän myös ikääntyneempien kanssa.

”Mitään yläikärajaa vaivan hoidattamiselle ei ole. Vastaanotollani on käynyt yli satavuotias rouva arvioittamassa vaivaansa”, Saavalainen kertoo.

Rohkeasti lääkärille kertomaan vaivasta

Saavalaisen mukaan lääkärikäynnin tavoitteena on selvittää virtsankarkailun tyyppi, syy, haitta-aste ja vaikutus elämänlaatuun. Yliaktiivinen rakko sekä ponnistus- ja pakkovirtsankarkailu ovat tavallisimmat tyypit ja näitä voi esiintyä myös yhtä aikaa.

Ponnistusvirtsankarkailulla tarkoitetaan virtsan karkaamista fyysisen rasituksen tai ponnistuksen (esim. yskäisyn tai aivastuksen) yhteydessä.

”Sitä aiheuttaa esimerkiksi lantiopohjan lihasten ja sidekudosten heikentyminen.”

Pakkovirtsankarkailussa virtsa karkaa äkillisen virtsaamispakon yhteydessä tai heti sen jälkeen.

”Tähän on useampia syitä ja ne pitää selvittää. Muut sairaudet ja lääkitykset sivuvaikutuksineen vaikuttavat vaihtelevasti siihen, miten virtsavaivaa esiintyy ja kuinka sitä lähdetään hoitamaan”, lääkäri muistuttaa.

Virtsaamispäiväkirja ja itsehoito-ohjeet

Saavalaisen mukaan virtsaamisvaivojaan on hyvä tarkkailla kotioloissa yhtäjaksoisesti esimerkiksi kolmen vuorokauden ajan.

”Merkitse muistiin, milloin ja kuinka paljon juot, milloin ja kuinka paljon virtsaat, tuliko wc:hen kiire vai oliko hätä tavallinen, milloin virtsa karkasi ja mitä silloin teit, kun virtsa karkasi. Jo iltapainotteisen juomisen vähentäminen sekä iltakahvin ja -teen pois jättö voi fysioterapian lisäksi auttaa paljon.”

Saavalainen huomauttaa, että pakkovirtsankarkailussa lääkehoidot ovat kehittyneet. Ponnistusvirtsankarkailussa puolestaan on ajoittain kirurginen hoito paikallaan.

”Ponnistusvirtsankarkailun hoitona tehdään vähän kajoavia toimenpiteitä paikallispuudutuksessa poliklinikalla, esimerkiksi pistoshoitoja virtsaputken sisäsuulle tai vähän kajoavaa nauhaleikkauksia”, hän kertoo.

Pitkäaikainen kohtuullinen kuntoliikunta vähentää virtsankarkailua. Yli 65-vuotiailla fyysinen aktiivisuus ehkäisee virtsankarkailua. Virtsankarkailua ehkäistään parhaiten pitämällä huolta lantionpohjan lihaskunnosta, pysymällä normaalipainoisena, lopettamalla tupakointi ja hoitamalla ummetus.

Käy sivustolla www.virtsarakko.fi vastaamassa viiteen kysymykseen ja tiedät, kannattaako sinun keskustella oireistasi lääkärin kanssa.

Kaupallinen yhteistyö – Astellas Pharma ja Calcus

Jaa tämä artikkeli


Hyvinvointi Terveys