Finnooseen rakentuu uusi merellinen asuinalue Espoon parhaista paloista


Finnoon kaupunginosan rakentamisessa keskeisessä roolissa ovat merellisyys ja metron tuomat mahdollisuudet sekä uudet energiaratkaisut, kestävä kehitys, palvelukeskittymät, asumisviihtyvyys sekä toimistotyön tehokkuus. 

Espoo on monimuotoinen kaupunki, joka on onnistuneesti yhdistänyt ihmisen ja luonnon. ”Tarjolla on korkeasti koulutettua työvoimaa yrityksille, monipuolisia palveluita, luonto- ja viheralueita, ostovoimaa ja erilaisia asuinalueita sekä nykyisille että uusille, tulevaisuuden espoolaisille”, kiteyttää Espoon kaupungin teknisen toimen johtaja Olli Isotalo. 

Espoosta löytyy vielä rakentamattomia alueita. Lounais-Espoon Finnoo on yksi tällainen paikka: sieltä on siirretty varikko- ja varastointialueita pois, purettu teollisuusvarastoja ja näin saatu tyhjä canvas uudelle, uljaalle asuinalueelle. ”Olemme hakeneet mallia muista merenrantakaupungeista, esimerkiksi Oslosta, Kööpenhaminasta, Tukholmasta ja Hampurista”, kertoo Finnoon projektinjohtaja Kimmo Leivo. 

Eniten Finnoon rakentamisessa on otettu mallia Tukholman Hammarby Sjöstadista. ”Molemmat ovat merenrantakohteita, jotka ovat suunnilleen samanlaisessa sääilmastossa”, Leivo vahvistaa. 

Hän korostaa, että ilman raideyhteyttä isot rakentamiskohteet eivät nykyisin ole niin kiinnostavia. Leppävaara ja Keilaniemi saivat Raide-Jokerinsa, Finnoon sydän on Länsimetro. ”Finnoon keskusta rakentuu sen yhteyteen. Saavutettavuuden ja liikkumisen pitää olla nopeaa ja sujuvaa, ilman autoa. Vallitsevana etätyöaikana on totuttu, että työmatka ei saa kestää pitkään. Uusista alueista rakennetaan kokonaisuuksia, joissa ovat kauppakeskuspalvelut, toimitilat ja päiväkodit lähekkäin”, Leivo konkretisoi alueen vetovoimatekijöitä, jotka ovat saaneet myös sijoittajat hereille. 

Espoon kaupungin teknisen toimen johtaja Olli Isotalo näkee Finnoon Espoon uutena modernina menestysalueena.

Energiatehokkaat älytalot ja rantapromenaditunnelmaa 

Rakennustehokkuus nousee arvoonsa erityisesti silloin, kun halutaan jättää osa alueesta luonnonvaraiseksi, ei siis pelkkien keinotekoisten minipuistikoiden varaan. ”Finnoo tulee olemaan tästä erinomainen esimerkki lintulampineen ja merenrantapromenadeineen”, Isotalo vahvistaa. 

Energiatehokkaat älytalot istuvat hiilineutraalisuustavoitteisiin, kun kiinteistöjen lämmitys ja jäähdytys voidaan tuottaa hiilineutraalisti. ”Kiertotalous toteutuu paitsi aluerakentamisessa myös uusissa energiaratkaisuissa, geotermisen lähilämpöverkon muodossa”, Isotalo kertoo. 

Toimiva suunnittelu ja kauniit muotoiluyksityiskohdat esimerkiksi silloissa ja tunneleissa merkitsevät lisää asumisviihtyvyyttä ja tarjoavat työpäivään piristäviä taukopaikkoja. ”Rakennamme modernisti uutta, tietoisesti hyväksyen hieman haastavammat ratkaisut. Näin lopputulos kestää aikaa ja antaa aihetta nousta malliesimerkiksi siitä, ettei kenkälusikalla tarvitse ahtaa rakennelmia vanhoihin puitteisiin”, Isotalo pohtii. 

Ensimmäiset asukkaat muuttavat Finnooseen jo ensi syksynä. ”Koko alue valmistuu 2030-2040. Finnoon merkitys on suuri koko Espoon kannalta ja maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksessa määriteltyjä tavoitteita ajatellen”, Isotalo summaa. 

www.espoo.fi/finnoo

Jaa tämä artikkeli


Kehittyvä Suomi