AKUUTTIA ASIAA


Tämä on meidän työkenttämme, jota haluamme jatkuvasti kehittää”, sanoo Akuuttilääketieteen erikoislääkäri Heini Elo Etelä-Pohjanmaansairaanhoitopiiristä.

Akuuttilääketiede on uusin lääketieteen ala Suomessa. Vuodesta 2013 alkaen maassamme on koulutettu päivystyksen moniosaajia, jotka toimivat päivystysolosuhteissa ympäri vuorokauden.

”Tavoitteena on, että jokaisessa Suomen ainakin laajan päivystyksen sairaalassa olisi akuuttilääkäri etulinjassa ja johtamassa päivystystä.”

Oikeat ihmiset oikeassa paikassa

Sekä työntekijät että potilaat. Ajanvarausvastaanottojen, kiirevastaanottojen ja päivystyksen toivotaan tulevaisuudessa toimivan enemmän yhteistyössä Etelä-Pohjanmaalla.

”Kaikki saavat parempaa palvelua silloin, kun voimme kukin keskittyä omaan ydinosaamiseemme. Päivystykseen pitäisi ohjautua vain kiireellistä hoitoa heti tarvitsevat potilaat. Silloin ei syntyisi jonoja tai ainakin ne olisivat paremmin hallittavissa, jos oltaisiin oikeassa paikassa oikeaan aikaan”, painottaa Elo.

Toisaalta on ymmärrettävää että apua haetaan päivystyksestä, jos vaiva jatkuu ja vastaanottoaikoja ei ole saatavilla.

Perusarviointiin menee helposti 10-15 minuuttia, mutta akuutisti todella sairaat potilaat voivat viedä tunnin, kaksikin, yhden tai kahden lääkärin työaikaa. Ymmärtäähän sen, että ruuhkautumista syntyy.”

Ensihoidon päivystysyksikkö

Alue-ensihoitajan toimenkuvaan kuuluu hoidon tarpeen arviointi kiireettömissä, mutta päivystysluonteisissa tilanteissa. Yhteistyökumppanit voivat huolen herätessä soittaa suoraan alue ensihoitajalle ja yhdessä sovitaan, kuinka tilanteessa edetään. Yhteistyökumppaneita ovat Seinäjoen, Ilmajoen ja Lapuan alueella toimivat kotihoito, kotisairaanhoito, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalitoimi ja poliisi. Erityisesti poliisin kanssa tehty yhteistyö on osoittautunut erittäin toimivaksi vapauttaen sekä ensihoidon että poliisin resursseja esim. alkoholiverinäytteenoton yhteydessä.

Tämän vuoden huhtikuussa pilottina aloittanut toiminta on kaikilta osin startannut toiminta-alueellaan hyvin. Nyt on jo nähtävissä, että se vastaa osaltaan ruuhkien vähenemiseen yhteispäivystyksessä taloudellisista vaikutuksista puhumattakaan.

Alue-ensihoitaja voi erilaisissa hoitolaitoksissa tarvittaessa avustaa henkilökuntaa yksinkertaisissa toimenpiteissä, kuten nesteensiirron aloituksessa ja suonensisäisten antibioottien annossa. Hoidon tarpeen arvioon yksiköllä on käytössä välineitä ja laitteita, joilla voidaan ottaa esim. verikokeita ja analysoida ne paikan päällä. Näin ollen konsultoiva lääkäri voi paremmin arvioida potilaan tilanteen ja tehdä jatkohoitosuunnitelman.

”Aiemmin tällaisessa tapauksessa on soitettu ambulanssi ja potilas on toimitettu ruuhkaiseen yhteispäivystykseen, jossa valitettavasti kiireellisemmät tapaukset siirtävät tällaista potilasta jonossa taaksepäin”.

Toiminnasta saadut kokemukset ovat hyviä ja toiminta-aikaa olisi tarkoitus laajentaa. ”Ensihoitoyksikön ambulanssi ei ole kuljettava ambulanssi, mutta voi avustaa tarvittaessa kuljetuksen järjestämisessä. Ja aina puhelimen päässä on ensihoitolääkäri konsultoitavissa”, mainitsee Elo. Lisäksi yksikkö voi toimia lisäresurssina muille yksiköille korkeariskisissä tehtävissä.

Yhteistyö

Etelä-Pohjanmaan terveyskeskukset haluavat pitää kiirevastaanottoa. Heini Elon mielestä yhteistyötä päivystyksen kanssa voisi vielä syventää, vaikka nyt jo yhteistyö on hyvällä tasolla.

”Päivystyslääkärit voisivat käydä esittäytymässä terveyskeskuksissa. Näin kynnys kysyä madaltuisi ja yhdessä voitaisiin pohtia, milloin ja missä potilas saisi järkevimmän hoidon.”

www.epshp.fi

Jaa tämä artikkeli


Artikkeli