Energiaratkaisujen uudistamisessa pitää vastata isoihin kysymyksiin


Kuva: Energiakustannusten osuus kiinteistöjen elinkaarikustannuksista on merkittävä osa-alue – jopa 30 %. Teollisuudessa vastaava luku voi olla lähempänä 5 %.

‘’Silloin puhutaan eri asioista, kuten laitosten ylläpidon turvaamisesta’’, Jan Mattsson kertoo.

Kuvassa Schneider Electricin etävalvomoratkaisu Schneiderin Leppävaaran Innovation Hubista.

 

Schneider Electricin keskeinen tavoite on parempaa tulevaisuutta luovan infrastruktuurin kehittäminen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että olemassa olevien kiinteistöjen sekä tulevien asuin-, toimitila ja teollisuusalueiden energiatalous mietitään järkevänä kokonaisuutena. 

”Edessämme on energian käytön ristiriita. Kaupungit kasvavat ja samaan aikaan meidän tulisi olla jopa neljä kertaa energiatehokkaampia. Siksi joudumme katsomaan isoja kokonaisuuksia; Esimerkiksi sähköautojen lisääntyminen vaatii enemmän joustoa sähköverkoissa’’, kertoo Jan Mattsson, Schneiderin suunnittelukanavajohtaja. 

Mattsson kertoo tulevaisuuden ratkaisujen sekä ympäristön hyvinvoinnin olleen myös hänelle itselleen syy alalle hakeutumiseen. Pörssiyhtiön vastuuhenkilönä hänellä on konkreettinen mahdollisuus vaikuttaa rakentavasti maapallon tulevaisuuteen. 

”Voimme luoda aidosti vaikuttavia ja tulevaisuutta rakentavia ratkaisuja. Olen todella tyytyväinen, että Schneider Electric on tarjonnut minulle ja kollegoilleni tämän mahdollisuuden.’’ 

Katse laajoissa kokonaisuuksissa 

Esimerkki suuren kokoluokan ratkaisusta on yksi Helsinki Energy Challenge -kilpailun voittajista, Hot Heart. Se tarjoaa vaihtoehdon kattaa koko Helsingin kaukolämpöverkon energiantarve täysin hiilineutraalisti. Järjestelmän sydämenä toimii Schneiderin EcoStruxure-kokonaisuuteen kuuluva Microgrid Advisor -energianhallintajärjestelmä. Se ohjaa energiavirtoja ja hyödyntämällä tietoa eri energialähteistä, se osaa keinoälyn avulla luoda ohjausalgoritmeja. Jan Mattsson ja Schneider Electric ovat olleet osa projektitiimiä. 

”Vastaavat projektit ovat opettaneet, että jos tahdomme saada mahdollisimman nopeasti tuloksia aikaan, on meidän keskityttävä suuriin energiavirtoihin sen sijaan, että lähdetään pieniin, vaikkapa yksittäisiä huoneistoja koskeviin kysymyksiin. On tärkeää tunnistaa suurten asioiden vaikutukset ja pystyä katsomaan haastetta riittävän laajasti, jotta ei ajauduta tekemään jotain, millä emme saavuta yhteiskunnallisia tavoitteita’’, Jan Mattsson linjaa. 

Lainsäädännöllisesti Jan toivoo, että energialähteisiin kiinnitettäisiin enemmän huomiota sen sijaan, että huomio kiinnittyy yksittäisiin energiaa kuluttaviin lähteisiin. Jos aurinkopaneelit esimerkiksi tuottavat 100% energiasta, niin lopputulos on hiilineutraali. Tällöin sekundaarinen energialähde, kuten ilmanvaihtokone, aiheuttaa päästöjä vain valmistusvaiheessa. 

Rakentamismääräyksissä ja energiatodistuksissa otetaan kuitenkin kantaa kiinteistöjen laitteiden tehokkuuteen. Energiaa tulisikin Mattssonin mukaan tarkastella aina sen tuotannosta lähtien ja tämän jälkeen mitoituksissa huomioida laitteiden toiminnan tehokkuus, jotta hiilineutraaliustavoitteet voidaan saavuttaa. 

”Schneider Electricillä tuomme kokonaisratkaisuja kiinteistöjen sisäisten kuormien hallintaan sekä myös energiantuotantoon ja jakeluun liittyvien ongelmien ratkaisun. Kutsumme tätä energianhallinnaksi. Teemme sitä pienistä uusiutuvaa energiaa hyödyntävistä energialähteistä aina suuren kokoluokan energialaitoksille tarjottaviin palveluihin. Energia voi olla lämpöä, sähköä tai jäähdytystä. Kun kaikki osa-alueet liitetään saumattomasti yhteen, saadaan tehtyä jopa kaupungin kokoisia alueellisia energianhallintaratkaisuja”. 

Jan näkee, että energiayhtiön ei tarvitse enää tämän ansiosta käynnistää esimerkiksi kaasu- tai hiilivoimalaa täydentämään hetkellisesti suurempaa energiantarvetta. Energian toimitusketjusta tulee kestävällä tavalla hiilineutraali ja joustava. 

”Aurinko- ja muun uusiutuvan energian hyödyntäminen on tärkeä osa tätä kokonaisuutta. Samalla merkittävimpiä laitteita – kuten tiettyjä isoja ilmanvaihtokoneita – voidaan hallinnoida osana kokonaisuutta’’, Jan Mattsson summaa. 

Järjestelmän käyttöönotto on Mattssonin mukaan suhteellisen lyhyt ja prosessi suhteellisen vaivaton operaatio – verrattuna esimerkiksi haasteelliseen rakennusprojektiin. Noin 60 % Schneider Electricin kiinteistösegmentin ratkaisuista rakennetaan olemassa olevaan kiinteistökantaan. Projektit ovat myös suhteellisen nopeita käynnistää. 

”Laajoissakin, esimerkiksi kymmenen kiinteistön kokonaisuuksissa, puhutaan noin kolmen kuukauden ajasta sille, että järjestelmä ja toteutettava projekti voidaan suunnitella yksilöllisesti. Suunnitelma sisältää tiedot kustannuksista, hyödyistä ja projektin toteutuksesta. Näin asiakas saa selkeän käsityksen projektin kannattavuudesta’’. 

”Toki jos mittakaavana on vaikkapa koko kaupungin kattava ratkaisu, esimerkiksi Helsingin sata merkittävintä kiinteistöä yhdessä ratkaisussa, se vie jo enemmän aikaa. Kyseessä on tällöin kokoluokaltaan sadan miljoonan euron investointi. Sen mittakaavan toteutuksella olisi myös todella ison luokan ympäristövaikutus’’, Jan Mattsson unelmoi. 

Voitettavaa kaikille osapuolille 

Mattssonin mukaan järjestelmien hyötyjen ennustaminen on muuttunut olennaisesti viidessä vuodessa. Takaisinmaksuajat vaihtelevat jopa neljästä seitsemään vuotta -ajanjaksolla. 

Sijoittajien, kuntien ja kaupunkien omistamissa kiinteistöissä energiakustannusten säästämisen lisäksi etuja saadaan operatiivisten kustannusten pienenemisestä sekä lisäksi parantuneesta imagosta. LEED ja BREEAM -tyyppiset sertifikaatit sekä sijoitusmarkkinoiden ja vuokralaisten kiinnostus kestävään kehitykseen ovat näkyviä esimerkkejä tästä kehityksestä. Mattssonin mukaan asukkaan ja tilankäyttäjien tyytyväisyyttä parantavat ominaisuudet – kuten esimerkiksi laadukkaiden sisäilmaolosuhteiden varmistaminen – tuovat etua kilpailussa asiakkaista. 

EcoStruxure Building Advisor -ratkaisumme on malliesimerkki siitä, miten energiatehokkuus sekä käyttäjälähtöisyys ovat kolikon kaksi eri puolta. Saamme esimerkiksi vikatilanteet aiemmin kiinni ja huolto voi toimia ajoissa ennen kuin ongelmat sisäilmassa tai muissa kiinteistön ylläpidon kannalta merkittävissä asioissa luovat isompia ongelmia.’’ 

Mattsson muistuttaa lisäksi, että kriittistä infrastruktuuria palvelevat kokonaisuudet on rakennettu tietoturva edellä. Schneider Electricilllä on Suomessa etäpalveluympäristössä ISO 27001 -sertifikaatti. 

www.se.com/fi

Jaa tämä artikkeli


Infrastruktuuri Rakentaminen 2021