Biokaasu osana kestävää energiamurrosta


Fossiilisista polttoaineista ollaan luopumassa vauhdilla, mutta maakaasu on toistaiseksi saamassa vihreän statuksen siirtymäkauden polttoaineena. Samalla myös kiinnostus uusiutuvaa biokaasua kohtaan lisääntyy. Biokaasusta jalostetulla biometaanilla voidaan suoraan korvata maakaasua sekä liikenteen polttoaineena että teollisuudessa. 

Biokaasun tuotanto yhdistää monta asiaa. ”Biokaasuprosessilla voidaan tuottaa resurssitehokkaasti energiaa monista jäte- ja sivuvirroista, saada ravinteet talteen ja vähentää ilmastopäästöjä. Lopputuote sekin on monikäyttöinen. Biokaasusta voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä sekä jalostaa biometaania, jota puolestaan voidaan käyttää liikenteen polttoaineena ja teollisuudessa korvaamassa maakaasua”, kertoo Luonnonvarakeskus Luken tutkimuspäällikkö Erika Winquist. 

Toistaiseksi biokaasun tuotanto on ollut koko 2010-luvun vain maltillisessa kasvussa jääden edelleen alle yhteen TWh:iin vuodessa, vaikka yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti Suomessa olisi yli 10 TWh. ”Syinä ovat varmasti olleet toisaalta biokaasulaitosten korkeat investointihinnat ja toisaalta verrattain matala sähkön hinta. Ajat ovat kuitenkin muuttumassa. Alkutalvesta on nähty sekä ennätyksellisen korkeita sähkön että bensan hintoja. Moni maanviljelijä miettii nyt biokaasulaitosinvestointia, ja olemassa olevat biokaasulaitokset puolestaan biokaasun jalostamista biometaaniksi ja myyntiä liikenteen polttoaineena”, Winquist jatkaa. 

Biokaasun tuotantoa tukee myös maakaasun käyttö. EU:n tavoitteena on vähentää 55 prosenttia kasvihuonekaasujen päästöjä vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. ”Tätä tavoitetta kohti mennessä on hyvä olla välivaiheen ratkaisuja, jollaiseksi maakaasu on nousemassa. Samalla, kun kehitetään kaasuinfraa, luodaan liiketoimintaedellytyksiä myös biokaasulle.” 

Winquist seuraa tätä kehitystä tyytyväisenä. ”Jo Sipilän hallituksen aikaan asetettiin tavoitteeksi saada 50 % lannasta kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä. Ehkä vihdoin tähän tavoitteeseen pääseminen on realistista. Maataloudessa lantojen käsittely keskitetyissä laitoksissa mahdollistaisi myös kierrätysravinnetuotteiden valmistuksen ja sitä kautta ravinteiden kuljettamisen pois alueellisista lantakeskittymistä. Näin myös Itämeri kiittäisi.” 

Kestävä ruokaketju edellyttää luotettavaa tietoa ympäristövaikutuksista ja hiilijalanjäljestä 

Ruokaketjun elinkaariarviointia ja hiilijalanjälkiä käytetään toimitusketjujen päästövähennyskohteiden arviointiin, SBT-tavoitteiden (Science Based Targets) seurantaan, elintarvike- ja ympäristöpoliittisessa päätöksenteossa sekä kuluttajaviestinnässä. Hiilijalanjälkilaskennan on oltava luotettavaa ja tulosten vertailukelpoisia, jotta ruokaketjun toiminta ohjautuu ilmastokestävään suuntaan ja aidot ilmastovalinnat ovat mahdollisia. 

Luonnonvarakeskuksessa kehitämme ja yhdenmukaistamme ruokatuotteiden tiedepohjaista ympäristöjalanjälkilaskentaa. Laskemme asiakkaillemme ruokatuotteiden, -annosten ja –pakkausten arvoketjujen hiili- ja vesijalanjälkiä sekä rehevöitymisvaikutuksia ja GHG-protokollan mukaisia hiilijalanjälkiä. Tutustu palveluihimme: 

www.luke.fi/asiantuntijapalvelut/lca/ 

Lisätietoja: Juha-Matti Katajajuuri, asiakaspäällikkö, erikoistutkija, puh. +358295326219 juha-matti.katajajuuri@luke.fi 

Jaa tämä artikkeli


Energia ja Ympäristö