Osaaminen korostuu tulevaisuuden työpaikalla


Yksi suurimmista työelämän muutoksista liittyy tulevaisuudessa osaamisen korostumiseen ja sen kehittämiseen. Osaamista rakennetaan verkostoissa niin yritysten kuin yksilöidenkin välillä.

”Kun yrityksiltä kysyy, millainen on paras työntekijä tulevaisuudessa, vastaukseksi saa, että paras uuden oppija, ei parhaan tutkinnon suorittanut. Osaaminen on myös yritykselle elinehto. Jos se haluaa pärjätä kilpailussa, sillä on oltava osaavinta työvoimaa.”, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen toteaa.

Ennen osaamisen kehittämistä olisi tärkeä tunnistaa olemassa oleva osaaminen. Vielä sellaista osaamisen sertifiointijärjestelmää ei ole. Tärkeä kysymys on myös kunkin osapuolen vastuu. Mikä vastuu yrityksellä, yksilöllä ja koulutusjärjestelmällä on osaamisen kehittämisestä, ja kenen se kuuluisi maksaa?

”Nyt kaikki lähtevät siitä, että joku muu maksaa. Se ei voi olla vastaus. Sillä, että kaikki leikkivät hiekkalaatikossa omilla leluillaan, ei rakenneta tulevaisuutta.”

Malisen mielestä yhteiskunnan on vastattava siitä, että opetukselliset resurssit ovat kunnossa. Yksilöllä pitää olla halua oppia ja omaksua uusia asioita. Yritysten on pidettävä huoli sekä omasta että henkilöstönsä kilpailukyvystä. Ratkaisu voisi olla rahastoitu järjestelmä, jonka kautta koulutukseen liittyviä kustannuksia voitaisiin rahoittaa. Siihen pitäisi kartuttaa rahaa kaikilta kolmelta osapuolelta.

Alustatalous ja monikulttuurisuus haastavat ja luovat uusia mahdollisuuksia

Suomalaiseen työelämään ovat tulossa myös entistä voimakkaammin uudet ansaintamuodot muun muassa alustatalouden myötä. Toimeentuloa ansaitaan tulevaisuudessa yhä useammin toimeksiantojen kautta ja työtä tehdään verkostoissa. Tällöin riippuvuus työnteon ajasta ja paikasta häviää.

”Vakaalla työsuhteella on nuorillekin yllättävän suuri merkitys enkä usko, että se koskaan poistuu. Uusilla ansainnan muodoilla saadaan lisää rahaa, mutta perusturva tulee jatkossakin työpaikasta”, Malinen uskoo.

Hän painottaa, että yksilön kannalta on tärkeä selvittää kuka maksaa toimeksiannoista työnantajamaksut. Ne vaikuttavat yksilön eläkkeeseen ja työttömyysturvaan, mutta myös yhteiskunnan verokertymään.

Tulevaisuuden työpaikat ovat myös nykyistä monikulttuurisempia. Malinen uskoo, että jos haluamme väestön ikääntyessä säilyttää nykyisenkaltaisen yhteiskuntarakenteen ja turvaverkot, työvoimaa on saatava Suomen ulkopuolelta. Iso kysymys kuitenkin on, onko meillä riittävästi vetovoimatekijöitä huippuosaajien houkuttelemiseksi. Työmarkkinajärjestöillä on yhteinen tavoite tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan paras, mutta se vaatii esimerkiksi uudenlaista johtamista.

”Meille on kohtalon kysymys, miten kykenemme sparraamaan esimies- ja johtotehtävissä olevat siihen, että työpaikat ja työyhteisöt olisivat Euroopan houkuttelevimpia. Kykenevätkö yritykset kohtaamaan monikulttuurisuuden ja ymmärtämään, millä tavalla tällaista monikulttuurista työyhteisöä johdetaan? Normaalit johtamisen metodit alkavat olla nykymuodossaan vanhanaikaisia”, Malinen sanoo.

www.proliitto.fi

Jaa tämä artikkeli


Artikkeli Kehittyvä Suomi