Allerginen nuha ja astma kulkevat käsikkäin


Allergisella nuhalla ja astmalla on yhteys toisiinsa. Yhtäältä allerginen nuha lisää riskiä sairastua astmaan, ja toisaalta astma lisää alttiutta allergiseen nuhaan. Astman hyvä hallinta edellyttää myös allergisen nuhan hoitoa. 

Joka viides suomalainen kärsii allergisesta nuhasta. Sen tyypillisin aiheuttaja on kausiluontoinen siitepöly, mutta myös esimerkiksi lemmikkien, pölypunkkien tai ruoka-aineiden allergeenit voivat aiheuttaa nenä- ja silmäoireita, kuten tukkoisuutta, kutinaa, aivastelua, nenän vuotamista ja punoitusta.1

Allerginen nuha on alihoidettu sairaus 

Allerginen nuha on Suomessa alihoidettu sairaus, vaikka suurimmalla osalla ihmisistä oikein ajoitettu ja säännöllisesti toteutettu itsehoito saa oireet loppumaan suureksi osin tai kokonaan.2 Siedettäviltäkin tuntuvat oireet on syytä hoitaa, sillä hoitamattomana allergeenien aiheuttama tulehdustila voi jopa nelinkertaistaa riskin sairastua astmaan, joka on yksi Suomen yleisimmistä kroonisista sairauksista.3 

Allerginen nuha voi pahentaa astmaa 

Astmassa keuhkoputkien tulehtuneet limakalvot ja siihen liittyvä keuhkoputkien lisääntynyt supisteluherkkyys oireilee tyypillisesti yskänä, limanerityksenä, hengenahdistuksena ja hengityksen vinkumisena. Oireet yleensä vaihtelevat olosuhteiden mukaan ja esimerkiksi siitepölykausi voi pahentaa oireita.3 

Astman perimmäistä aiheuttajaa ei tunneta, mutta allerginen nuha on yksi sen suurimmista riskitekijöistä. Jopa 70 % astmaatikoista kärsii allergisesta nuhasta.4 Allergisen nuhan ja astman syntymekanismit muistuttavat toisiaan, kummassakin hengitysteiden limakalvolle tuleva allergeeni aiheuttaa allergisen tulehdustilan. Astmaan taipuvaisella henkilöllä allergisen nuhan tulehdus vaikuttaa myös keuhkoihin ja vaikeuttaa astman hallintaa.2 

Astma on yleistynyt Suomessa viime vuosikymmeninä, minkä arvellaan yhtäältä kytkeytyvän allergioiden lisääntymiseen ja toisaalta astman diagnosointimenetelmien kehittymiseen.5 Astman oireita voi ehkäistä säännöllisen astmalääkityksen lisäksi hoitamalla hyvin allergisen nuhan. Astman hoitotasapainon ajoittainen tarkistus on tärkeää. Tähän yksinkertainen itsetehtävä kysely, astmatesti, on hyvä apuväline. 

Valmiina siitepölykauteen 

Siitepölykausi kestää Suomessa tyypillisesti maaliskuulta syyskuuhun. Leppä ja pähkinäpensas aloittavat kauden ensimmäisinä, pian niiden jälkeen perässä kukkaan puhkeaa suomalaisille eniten oireita aiheuttava koivu, kesällä on heinien vuoro.6 Ilmaston lämpeneminen voi johtaa allergisoivien kasvilajien kukinnon aikaistumiseen, kasvukauden pidentymiseen ja uusien lajien leviämiseen.7 

Siitepölytilanteen voi tarkistaa Turun yliopiston aerobiologisen yksikön ylläpitämältä norkko.fi-sivustolta, joka kertoo koko siitepölytilanteen koko Suomen alueelta kahden tunnin tarkkuudella.

Allergisen nuhan oireita – milloin lääkäriin? 

Allergisen nuhan hoidossa voi tarvita myös lääkärin apua, koska aina ei ole mahdollista välttää allergian aiheuttajaa. 

Tilanteita, jolloin lääkärin tutkimus on tarpeen itsehoidon sijaan: 

  • Oireet ovat hankalia ja vaikuttavat päivittäiseen elämään (työntekoon, koulunkäyntiin tai vapaa-aikaan). 
  • Alle kouluikäisen nuhan selvitys ja hoito. 
  • Allergiseen nuhaan liittyvä yskä, hengityksen vinkuna, hengenahdistus tai alahengitysteiden limaisuus. 
  • Nuha ei reagoi hoitoon riittävästi, eivätkä oireet helpotu riittävästi itsehoidolla. 
  • Nuhaoireet ovat jatkuvia ja nuhan syy epäselvä. 
  • Allergiselle nuhalle epätyypilliset piirteet kuten toispuoleinen tukkoisuus tai toistuva verenvuoto. 
  • Raskaus, raskaana olevan nuhan lääkehoito. 

Astmatestin löydät osoitteesta hengitys.fi

Lähteet: 

1. Allerginen nuha ja muu yliherkkyysnuha. Duodecim Terveyskirjasto, 2019. Saatavilla: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00198. 

2. Hengitysliitto. Hengityssairaudet, Allerginen nuha. Saatavilla: https://www.hengitysliitto.fi/hengitys-sairaudet/allerginen-nuha/. 

3. Astma. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin, Suomen keuhkolääkäriyhdistys ry:n, Suomen lastenlääkäriyhdistys ry:n ja Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki 2012 (viitattu 8.4.2019). Saatavilla: www.kaypahoito.fi. 

4. Allergia-. iho- ja astmaliitto. Apua ja ohjeita allergiaan, Allerginen nuha 2019. Saatavilla: https://www.allergia.fi/allergia/apua-ja-ohjeita-allergiaan/allerginen-nuha/. 

5.Hisinger-Mölkänen H et al. The increase of asthma prevalence has levelled off and symptoms decreased in adults during 20 years from 1996 to 2016 in Helsinki, Finland, Respiratory Medicine 155 (2019) 121–126. 

6. Allergia-. iho- ja astmaliitto. Apua ja ohjeita allergiaan, Allerginen nuha 2019. Saatavilla: https://www.allergia.fi/allergia/apua-ja-ohjeita-allergiaan/siitepolyallergia/ siitepolykausi/. 

7. Euroopan yhteisöiden komissio. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen; kohti eurooppalaista toimintakehystä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisten eläinten ja kasvien terveyteen. Komission yksiköiden valmisteluasiakirja valkoiseen kirjaan. 2009. Saatavilla: http://ec.europa.eu/health/ph_threats/climate/docs/com_2009-147_it.pdf. 

©2022 GSK-konserni tai sen lisenssinantaja. 

3/2022, NP-FI-ASU-ADVT-220001 

Jaa tämä artikkeli


Kansanterveys