Viherrakentamisella hillitään ilmastonmuutoksen seurauksia

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, kuten rankkasateita ja tulvia. Kestävällä ympäristörakentamisella voidaan ehkäistä sääilmiöiden seurauksia ja rikastaa kaupunkien luontoympäristöjä.

Ilmastonmuutoksen edetessä paikalliset rankkasateet yleistyvät. Rakennetussa ympäristössä voidaan hyvällä suunnittelulla viivyttää veden liikettä ja edistää veden imeytymistä maaperään. Kuvassa oleva hulevesipainanne on Porin asuntomessualueelta. Kasvillisuus sitoo ravinteita ja epäpuhtauksia.

Viherympäristöliiton pääsihteeri, puutarhaneuvos Seppo Närhin mukaan viherrakentamisella voidaan hillitä ilmastonmuutoksen seurauksia sekä lisätä luonnon monimuotoisuutta, kaupunkialueiden viihtyisyyttä ja ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Viherratkaisuilla on myös keskeinen rooli esimerkiksi rankkasateiden aiheuttamien tulvien ehkäisyssä.

”Hulevesialtailla, viherkatoilla, maanalaisilla rakenteilla ja kasvivalinnoilla hidastetaan sulamis- ja sadevesien kulkua ja tehostetaan niiden imeytymistä maaperään”, Närhi toteaa.

Hän painottaa, että viherympäristöjen rakentaminen tulee tehdä oikeaoppisesti. Näin rakentaminen kuormittaa luontoa mahdollisimman vähän. ”Nyt on panostettava erityisesti resurssitehokkuuteen ja materiaalien kiertotalouteen. Viherrakennuskohteissa vanhat pintamaat pitäisi pystyä käsittelemään ja hyödyntämään paikallisesti uudelleen. Ilmastorasitus pienenee, kun maa-aineskuljetukset vähenevät.”

Viherympäristöliiton kehittämä kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli ohjaa rakennuttajia, viherrakentajia ja suunnittelijoita sekä materiaalitoimittajia ja viheralueiden kunnossapitäjiä ekologiseen ja kestävään viherrakentamiseen. Sitä voidaan hyödyntää myös oppilaitoksissa ja työpaikoilla opetusmateriaalina.

Rakennuspaikalla syntyvien maa-ainesten hyödyntäminen syntypaikalla tai lähialueilla on monella tavoin järkevää. Se vähentää kuljetuksia ja siten myös päästöjä ja parhaimmillaan syntyy merkittäviä kustannussäästöjä. Kuvassa valmistetaan lammen ruoppausmassoista kasvualustaa Vantaan Korsossa. Kuvat Seppo Närhi.

Tutustu kestävän ympäristörakentamisen toimintamalliin www.vyl.fi/kesy