Asiantuntija: Työelämä on epätasaisesti valoisaa

”Elämä on epätasaisesti valoisaa”, lausui aikanaan Pentti Saarikoski. Tämä pätee myös työelämään. Työhyvinvoinnin kehityksen suuri linja on myönteinen. Tarkemmin katsoen eri väestöryhmien ja sektoreiden väliset erot ovat kuitenkin pysyneet suurina, ja varoitusmerkkejäkin on näkyvissä.

Suotuista kuvaa työelämän laadusta varjostaa työn henkisen kuormittavuuden kasvu. Mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet. Erityisesti hoivatehtävissä liian moni ammattilainen kokee, ettei resurssien ja työn organisoinnin puutteiden vuoksi voi tehdä työtään riittävän laadukkaasti. Moni alalle kouluttautunut on ratkaissut eettisen ristiriidan siirtymällä muihin töihin.

Tietoteknologia on osalle palkansaajia rikastuttanut työtä ja tuonut uusia vapauksia. Osalle vaikutukset ovat näkyneet lähinnä työn rationalisointina.

Suomi tavoittelee Työelämä 2020 -ohjelman kautta Euroopan parasta työelämää. Vaikutusmahdollisuudet oman työpaikan toimintaan ovat kauttaaltaan parantuneet. Se yhdessä muiden laatutekijöiden kanssa on edistänyt sekä työhyvinvointia että työn tuloksellisuutta.

Digitalisaatio, robotisaatio, tekoäly ja alustatalouden kehitys muuttavat nopeasti työn tekemisen tapoja ja työn sisältöjä. Henkisen kuormittavuuden arvioidaan yhä kasvavan. Muutoksiin vastaamiseksi tarvitsemme työolojen kehittämistä aivotyön tarpeisiin, kattavia mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen sekä turvallisuutta työelämän muutoksiin.

Tuire Santamäki-Vuori
Johtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos