Tiili tekee paluun runkorakentamiseen

Keraaminen kennoharkko jatkaa pitkää ja toimivaksi todettua tiilirakentamisen perinnettä. Massiivinen, hengittävä runkorakenne on energiataloudellinen ja kosteusteknisesti turvallinen.

Poroton -kennoharkkotalon julkisivu tyypillisesti rapataan. Myös muut julkisivuratkaisut kuten tiili tai puu ovat mahdollisia.

ENSIMMÄISET WIENERBERGERIN kennoharkoilla rakennetut pientalot valmistuivat vuoden 2005 Oulun ja vuoden 2006 Espoon asuntomessuille. Useat muutokset lämmöneristävyysvaatimuksissa hidastivat harkkojen myyntiä Suomessa, mutta vuodesta 2014 alkaen kennoharkoista on löytynyt myös U-arvoltaan 0,17 W/m²K vaatimuksen täyttävät tuotteet.

Kestävää ja turvallista rakentamista

Poroton-harkot valmistetaan polttamalla korkeassa lämpötilassa pääraaka-aineena savi. Yksiaineinen massiivitiilirakenne pystyy sitomaan ja luovuttamaan kosteutta turvallisesti ympäröivien olosuhteiden vaihdellessa, eli kansankielellä rakenne ”hengittää”.

“Yksiaineisuus on merkittävä etu, kun halutaan varmistaa seinärakenteen riskitön toimivuus ja sisäilman laatu pitkällä aikavälillä. Jos useita eri materiaalikerroksia sisältävän seinärakenteen sisään joutuu kosteutta, sen haihtuminen rakenteen läpi ei välttämättä aina onnistu. Tällöin riski kosteus- tai homevauriolle kasvaa”, Wienerbergerin rakennustekninen johtaja Juha Karilainen perustelee.

Massiivitiilirakenne toimii tehokkaasti myös lämpötilaerojen tasaajana. Paksu seinärakenne tasoittaa ulkoilman helle- ja pakkashuippujen vaikutukset sisäilmaan toimien termostaatin tavoin ulko- ja sisätilojen välissä. Tiilirakenne on myös energiataloudellinen ja säästää siten käytön aikaisia kustannuksia esimerkiksi hirsirakenteeseen verrattuna.

Poroton-harkoissa on eristeenä joko ilma tai vulkaaninen kiviaines perliitti. Harkon koko 248x490x249 mm.

Kennoharkot myös koulujen ja kerrostalojen runkorakenteisiin

Avokennoisen, pääasiassa pientalorakentamisessa käytetyn harkon eristävyys perustuu noin 50 cm paksun rakenteen sisään jäävään ilmaan. Poroton-tuotevalikomasta löytyvät myös vulkaanisella kiviaineksella eli perliitillä täytetyt harkot, joita käytetään erityisesti kerrostalojen ja koulujen runkorakentamisessa. Kokemusta isoista harkkoprojekteista on jo saatu Suomessakin. Esimerkiksi Oulussa otettiin käyttöön elokuussa 2019 kaksi kennoharkkorunkoista koulua, Joensuussa on käynnissä jo toisen harkkokerrostalon muuraustyöt ja Helsingin Jätkäsaaressa on päiväkodin kennoharkkorunko lähes valmis.

www.wienerberger.fi