Tampereen yliopiston jatkuvan oppimisen johtaja Heli Harrikari: Koulutusjärjestelmämme viilaus ei riitä, tarvitaan sen mullistus

Tampereen yliopisto tekee työtä yhteiskunnan suurimpien haasteiden ratkaisemiseksi ja uusien mahdollisuuksien luomiseksi. Viisivuotisessa, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteisessä jatkuvan oppimisen kehityshankkeessa visioidaan tulevaisuuden koulutusjärjestelmää, joka vastaa työelämän ja osaamistarpeiden muutoksiin.

Olemme suuren muutoksen edessä. Kevyt viilaus ei enää riitä vaan korkeakoulutusta pitää uudistaa rohkeasti. Nykyistä koulutusjärjestelmää ei ole luotu nopeasti muuttuvia osaamistarpeita ajatellen.”

”Jatkuvan oppimisen tarve kyllä ymmärretään. En kuitenkaan ole varma, kuinka laajasti tiedostetaan se, miten mullistavia muutoksia se vaatii koulutusjärjestelmäämme.” Näin herättelee päättäjiä vuoden alussa tehtävässään aloittanut Tampereen yliopiston jatkuvan oppimisen johtaja Heli Harrikari.

”Jatkuva oppiminen ei muuta vain koulutussysteemiämme vaan koko yhteiskuntaa. Tarvitaan uudenlaista yhteistyötä yhteiskunnan eri toimijoiden välille.”

Harrikarin mielestä jatkuva oppiminen vaatii siirtymistä organisaatiolähtöisyydestä asiakas- eli tässä tapauksessa oppijalähtöisyyteen. Oppilaitos ei ole keskeinen asia vaan se, että ihminen oppii.

”Tulevaisuudessa oppiminen voi tapahtua missä vain. Työssä oppimisesta tulee iso asia ja oppilaitosten yhteistyötä työnantajien kanssa onkin tiivistettävä. ”

”Samalla tulee miettiä sitä, kuinka ihmisten osaaminen tunnistetaan. Jos aikaisemmin rekrytointivaiheessa tutkittiin papereita eli tutkintotodistuksia, niin tulevaisuudessa voidaan oppi saada myös oppilaitosten ulkopuolella.”

Harrikari toivottaa tervetulleeksi uudet koulutusalan toimijat, jotka parhaimmillaan voivat sparrata yliopistolaitosta. Tällaisena uutena oppimisympäristönä hän näkee esimerkiksi Supercellin perustaman koodauskoulun.

”Tutkintoon tähtäävän koulutuksen sijaan pitäisi ruveta puhumaan osaamisen kehittämisestä. Se voi johtaa tutkintoon tai sitten ei. Perinteinen täydennyskoulutus sulautuu yleiseen osaamisen kehittämiseen, joka jatkuu läpi elämän.”

Jatkuva oppiminen on Suomen tulevan EU-puheenjohtajakauden yksi keskeinen teema. Tämä osoittaa Harrikarin mielestä, että Suomi pyrkii aktiivisesti herättelemään myös muita siihen, että tulevaisuudessa koko elämä on uuden oppimista.

www.tuni.fi