Kiertotalous nähdään osana tulevaisuuden työelämätaitoja

Tulevaisuudessa erillinen kiertotalouden asiantuntija on tarpeeton, sillä kiertotaloudesta tulee uusi normaali. Näin pohtii TAT, jonka tavoitteena on opettaa nuorille työelämätaitoja – ja kiertotaloutta.

Yrityskylän puhuva raaka-aineiden lajittelupiste muistuttaa, että roskat ovat arvokkaita raaka-aineita. Kuva: Iiro Rautiainen

Jes, hihkaisee puhuva roskis, kun sinne pudottaa muoviroskan. Kierrätysmuovista valmistetaan muovikasseja, pönttö ilmoittaa. Muovinkeräyslaatikon vieressä sekajäteastia kehottaa miettimään, voisiko roskalle löytyä uusi elämä toisessa muodossa.

Helsinki-Vantaan Yrityskylässä ei tosin puhuta roskista vaan raaka-aineista. Lapsia kannustetaan kierrättämään ja muutetaan samalla asenteita: raaka-aineet ovat jotain arvokasta, joka kannattaa pitää talouden kierrossa mukana.

Talous ja nuoret TATin tavoitteena on auttaa lapsia ja nuoria kehittämään talous- ja työelämätaitoja sekä innostumaan yrittämisestä. Työtä tehdään läpi koulupolun: peruskoululaisille on kuudennella ja yhdeksännellä luokalla Yrityskylän oppimiskokonaisuus ja lukiolaisille sekä ammattiin opiskeleville tarjotaan digitaalisia ja maksuttomia Bisneskursseja. Lisäksi TAT kouluttaa opettajia talousosaajiksi, sillä sekä nuoret että opettajat kokevat, että koulu ei anna riittäviä taitoja taloudesta.

TAT tekee tiivistä yhteistyötä Sitran kanssa, jolla on käynnissä lukuisia kiertotalouden hankkeita. Yhteisenä näkemyksenä on, että kouluissa ja oppilaitoksissa pitäisi ottaa kiertotalous osaksi yhteiskuntaopin ja taloustiedon opetusta. Perinteisesti ympäristökysymyksiä on käsitelty biologian tai maantiedon opetuksen yhteydessä.

1,5 vuotta sitten TAT palkkasi riveihinsä täysipäiväisen kiertotalousasiantuntijan. Tehtävän ensimmäinen haltija on ympäristötieteitä ja taloutta opiskellut Päivi Kosunen. Hänelle talouden ja ympäristön suhde on itsestäänselvyys. ”Taloutta ei voi olla ilman luonnonvaroja. Olitpa millä alalla tahansa, resurssien säästeliäs käyttö on järkevää liiketoimintaa.”

Talous ei pyöri ilman luonnonvaroja ja kiertotaloudessa on miljardien potentiaali, muistuttaa TATin kiertotalousasiantuntija Päivi Kosunen. Kuva: Niko Jekkonen

Uudet kiertotalousnatiivit

Yrityskylän aamupäivä on touhua täynnä. Koululaiset tekevät innolla tehtäviä kylän yritysten palveluksessa. Kaikki yritykset ja julkiset palveluntarjoajat ovat yhtä lukuun ottamatta oikeita ja olemassa olevia. Ainoa kuvitteellinen yritys on Puuta, joka suunnittelee ja rakentaa kouluja, joissa rakennusmateriaali on puu, energia uusiutuvaa lähienergiaa ja tilat moduulisia, eli muunnettavissa oppilasmäärän mukaan.

”Yrityskylä-konseptiin sisältyvässä oppimateriaalissa kiertotalous käydään läpi osana taloutta. Keskustelemme myös mukana olevien yritysten kanssa, kuinka kiertotalous näkyy heidän oikeassa toiminnassaan ja tuomme sen oppimisympäristöön. Samalla tavalla kiertotalous on vahvasti mukana myös toisen asteen Bisneskursseilla, joissa kiertotalous ovat yritysesimerkeissä uusi normaali. Teemasta on myös oma opetusmateriaalinsa.”

Monesti kuvitellaan, että kiertotalous on vain hienompi sana kierrätykselle, vaikka kyseessä on systeeminen muutos talouteen, jossa pyritään tekemään asiat luonnonvaroja säästäen. Opettajia kouluttaessaan Kosunen aloittaa aina perusteista.

”Joskus se turhauttaa. Toisaalta on positiivista, että ympäristöasioiden perustat ovat lapsilla hyvin hallussa. Kutsummekin tätä sukupolvea kiertotalousnatiiveiksi.”

Kosunen arvelee, että kotona ja koulussa on puhuttu esimerkiksi liikkumisen vaikutuksesta omaan hiilijalanjälkeen ja ruokavaliotakin on ehkä muokattu sisältämään enemmän kasviksia ja vähemmän lihaa. Kierrätys on tuttua, mutta uusia tuttavuuksia kiertotaloudessa riittää.

TATin Bisneskurssit järjestää vuosittain Slushin yhteyteen Takeoff-tapahtuman, jossa nuoret syventyvät talous- ja työelämätaitoihin mm. kiertotalouden näkökulmasta. Kuva: Iiro Rautiainen

Resurssit hyötykäyttöön

Toisen asteen Bisneskurssit-oppimateriaaleissa kiertotaloutta lähestytään liiketoimintamahdollisuutena. Oppijat tutkivat esimerkiksi, miten työvaatteita tai liikkumista voidaan myydä palveluna tai miten samoilla resursseilla saadaan enemmän tulosta.

Arvioiden mukaan kiertotalouden vuotuinen arvonlisä EU:ssa voi olla 1 800 miljardia euroa. Kiertotalous voi synnyttää Suomeenkin kymmeniä tuhansia työpaikkoja ja uudenlaista yritystoimintaa, mutta se vaatii osaamista. Bisneskursseilla nuoria kannustetaan keksimään uusia kiertotalouteen pohjautuvia yritysmahdollisuuksia.

Kosunen peräänkuuluttaa ajattelutapaa, jossa yksittäiset toimijat eivät mieti kuinka kiertotalous voitaisiin ottaa huomioon. ”Kiertotaloudessa tärkeintä on systeeminen muutos. Uskon, että joskus vielä ihmetellään tätä hukkaamisen aikakautta.”

www.tat.fi