Suomi kiertotalouden johtavaksi maaksi

Suomi pyrkii olemaan johtava kiertotalouden maa vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen taustalla on suomalaisten teknologialiiketoiminnan vahvuus ja innovatiivisuus ja maailman eli fyysisen ”pallomme” kestokyvyn ylittyminen: kaikki olemme tietoisia ilmastonmuutoksesta, hiilineutraalisuuspyrkimyksistä ja luonnonvarojen riittävyydestä. Huoli ei ole vain pohjoismainen vaan globaalisti yritykset, kansakunnat, kansalaiset ja poliitikot ovat heränneet muutostarpeeseen. Suomalaisten yritysten osaaminen voisi vastata globaaliin tarpeeseen, mikä myös voisi vahvistaa niiden kilpailukykyä, jos mahdollisuus vain osataan hyödyntää.

Tavoitteen saavuttaminen vaatii yrityksiltä ketterää, muutosmyönteistä toimintaa ja päivitystä liiketoiminnassa: se voi realisoitua mm. siten, että siirrytään tuotelähtöisestä liiketoiminnasta palveluliiketoimintaan, kun myydäänkin laitteen sijaan toimintoa ja hyötyä palveluna; keskitytään tuottamaan kestävämpiä tuotteita ja laitteista, tuotetaan resurssitehokkaammin luonnonvaroja säästäen tai vähennetään ylijäämää tai hukkaa, esimerkiksi teollisin symbioosein. Kaupungeilta tavoitteen saavuttaminen vaatii myös muutosta siinä, miten kaupungin hankinnat tai omat toiminnot toteutetaan.

Tavoite on kunnianhimoinen ja sen saavuttamiseen tarvitaan rohkeita uudenlaisia päätöksiä ja kehitystyötä yrityksissä ja kunnissa. Liiketoiminnan osalta tarvitaan fiksuja liiketoimintamalleja, kaupallistamis- ja kansainvälistymisosaamista ja ymmärrystä asiakkaan kiertotalousratkaisujen moninaisista asiakasarvoista sekä uudenlaista yhteistyötä ja verkostoitumista yritysten ja muiden toimijoiden välille. Tämä tavoite voidaan saavuttaa vain, jos suomalaisilla yrityksillä ja kunnilla on riittävää kehittymiskykyä, osaamista ja motivaatiota – ja jos me, jokainen asiantuntija, otamme omassa päätöksenteossa kestävyyden huomioon.

Leena Aarikka-Stenroos (Tenure track –professori ja CICAT2025 Kiertotalouden katalyytit–konsortion johtaja, Tuotantotalous, Hervannan kampus, Tampereen yliopisto).