Tiedon harmonisoinnin nykytila merikuljetuksissa

Kustannustehokas kuljetusketju tarvitsee reaaliaikaista ja digitaalisesti jaettavissa olevaa tietoa. Toimitusketjun tehostaminen säästää myös ympäristöä.

Merirahtiliikennettä halutaan johtaa yhä tarkemmalla tiedolla kuljetuksen eri vaiheista, sujuvuudesta, lastin tilasta ja laadusta, aluksen liikkeistä, polttoaineen kulutuksesta, satamakäynnistä ja jatkokuljetuksista. Haasteena on mitä tietoa, kenelle ja missä muodossa kerätään tai jaetaan. Digitaaliseen käyttöön tarvitaan määrämuotoista, harmonisoitua ja standardoitua tietoa. Merenkulusta puuttuu kuitenkin neutraali taho, joka vastaisi tiedon harmonisoinnista.

Kansainvälisiä elimiä, jotka osallistuvat kukin omalla tavallaan meriliikenteen standardointiin tai sääntelyyn on hyvin monta (mm. IMO, WCO, UNECE, DG MOVE, DG TAXUD, EMSA). Merirahtiliikenteen tiedon harmonisointi ei kuitenkaan ole suoraan omana kokonaisuutena minkään näistä agendalla. Myöskään toimialan etujärjestöt esim. ECSA, ESPO, ECASBA tai FONASBA eivät ole ottaneet ainakaan vielä aktiivisesti asiaa haltuun. Ilmailussa IATA (International Air Traffic Association) laatii yhdessä lentoyhtiöiden kanssa lentorahtikuljetusten standardeja ja rakentaa tiedonjaon alustaa ks. esim. IATA ONE Record

Merenkulun toimijat ovat yhtä mieltä tiedon sirpaleisuudesta ja harmonisoinnin tarpeellisuudesta. Satamat nähdään kuljetusten pullonkauloina, joissa olisi paljonkin tehostettavaa. Sataman ja aluskäynnin tiedonkulun kehittämiseksi on ja on ollut meneillään useita projekteja.

Useiden eri puolilla maailmaa sijaitsevien satamien ja ohjelmistoyritysten yhteishanke IPSCA eli The International Port Community Systems Association pyrkii tiedon harmonisointiin. Hankkeella on oma alusta nimeltä PSC, eli Port Community System, jota voi käyttää sekä meri- että ilmaliikenteessä. Käyttö laajenee tällä hetkellä erityisesti Afrikassa.

Rotterdamin sataman vetämä Port Call Optimization Task Force on koonnut ohjaavia dokumentteja satamakäynnin standardiksi ja satamakäynnin sanastoksi. Mukana hankkeessa ovat olleet mm. Bimco ja Lloyds.

Tiedon harmonisointiin satamakäynnin yhteydessä on pyritty myös esim. STM Validation ja PortCDM -hankkeissa. Maaliskuussa 2019 hanke esitteli toimintamallin satamakäynnin sujuvoittamiseen tiedonjaon kautta ja oman tietosisältöjen standardinsa.

Konttikuljetusten seuranta mobiilisovellusten avulla on arkipäivää. Konttivarustamojen allianssit kehittävät omia tiedonjakoalustojaan ja kilpailevat blockchainin käytön edistämisessä. Idässä mukana kisassa on Huchinson Ports ja konttitoimijoita (mm. CMA CGM, COSCO, Evergreen ja OOCL) lännessä Maerskin ja IBM:n TradeLens. Konttivarustamojen yhdistys Digital Container Shipping Association (mm. CMA CGM, Hapag Lloyd, Maersk ja MSC) tekee yhteistyötä teknisten standardien kehittämiseksi.

EU:ssa pyritään oman EMSWe (European Maritime Single Window environment) -hankkeen kautta aluskäynteihin liittyvän viranomaistiedon harmonisointiin vuoteen 2025 mennessä. EMSWe saatetaan voimaan jäsenmaita suoraan velvoittavalla asetuksella. Suomessa tämä johtaa aluskäyntitiedon jakamisessa jo parikymmentä vuotta käytetyn Portnet-järjestelmän uudelleenrakentamiseen.

Suomessa valtiovalta haluaa aktiivisesti edistää merenkulun digitalisaatiota (ks. esim. VNK:n Meripolitiikka 2019). Digitaalisuuden ja automaation edistämiseen on syntynyt myös kaupallisia ja ei-kaupallisia verkostoja kuten OneSea tai 5GMomentum.

Satamatiedon tuottajia ja käyttäjiä on lukuisa joukko: mm. satamayhtiö, varustamo, operaattori, huolitsija, laivameklari, meriliikenteen ohjaus, tulli ja rajavartiosto. Näiden tahojen välinen yhteistyö ja osallistuminen yhdessä tiedonkulun järjestelmien rakentamiseen ja tiedon harmonisointiin tarjoaa hyvän vaihtoehdon edetä. Satamayhteisö on luonnollinen ekosysteemi, jossa eri osapuolet ovat jo valmiiksi läsnä.

Kirjoittaja:
Sari Turkkila
Toiminnanjohtaja

Shipbrokers Finland Suomen Laivameklariliitto r.y.
www.shipbrokers.fi