Pieni rauhanen, iso tehtävä

Pienestä koostaan huolimatta kilpirauhanen vaikuttaa koko kehon toimintoihin.

Piirros: Anna Häyrynen

Kilpirauhashormonit säätelevät elimistön aineenvaihduntaa ja elintoimintoja. Kilpirauhanen vaikuttaa muun muassa aivojen toimintaan, kasvuun, yleiseen vireystasoon, sydämen sykkeeseen, lämmön tuottoon, kolesterolipitoisuuksiin, painoon, lihasvoimaan, muistiin, suolen toimintaan ja hiusten hyvinvointiin.

Kun kilpirauhasessa on toimintahäiriö, oireet voivat olla todella moninaiset. Vajaatoiminnan tyypillisiä oireita ovat selittämätön painon nousu, voimakas väsymys ja paleleminen. Liikatoiminnassa vastaavasti tyypillistä on voimakas hikoilu, vilkas suolen toiminta, ärtyneisyys ja uupumus. Oireet voivat kehittyä pikkuhiljaa ja niiden kanssa tottuu elämään, joten toisinaan diagnoosin saaminen voi viivästyä.

Yleisin kilpirauhassairaus on vajaatoiminta. Naisilla se on noin viisi kertaa yleisempää kuin miehillä ja iän myötä esiintyvyys lisääntyy. Vaihdevuosia lähestyvän naisen onkin syytä tutkituttaa kilpirauhasarvot kerran vuodessa ja aina, jos erilaisia vajaatoimintaan viittavia oireita ilmenee.

Jos sinulla on todettu vajaatoiminta, tutustu ensitieto-ohjeeseen www.kilpirauhasliitto.fi/ensitieto.

Suomen Kilpirauhasliitto ry