Lahnapullia ja liiketoimintaa – Keski-Suomessa puhutaan ruokaa

Lapset maatiloille -päivässä päästiin myös syömään yhdessä lähiruokaa.

Teksti: Leena Pölkki Kuva: Aitomaaseutu.fi / Piia Kykkänen

Tärkeintä on puhe ruoasta. Ruokapuhe. Mistä se tulee, kuka sen tekee ja millä tavoin”, toteaa Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatiohankkeen (KEKO) projektipäällikkö Leena Pölkki Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksiköstä. Kolmivuotisen hankkeen aikana on korostunut myös kohtaamisen merkitys.

Tuloksellista kehittämistä – lahnapullat Case Muurame

Muuramen kunnan talousarvioesitystekstiin on juuri lisätty lähi- ja luomuruoan käyttö mahdollisuuksien mukaan. ”Vielä puolitoista vuotta sitten kuntamme julkisissa ruokapalveluissa ei ollut tarjolla paikallisia tuotteita”, kertaa Muuramen kunnan ravitsemispäällikkö Ilja Saralahti. ”Nyt voimme ylpeydellä kertoa toisenlaista tarinaa, ja tiedämme sen olevan kunnallemme myös aito vetovoimatekijä”, hän jatkaa. ”Perkasimme paikallisen tarjonnan, tarkastelimme omia ruokalistojamme ja reseptiikkaa. Tärkeintä oli päästä alkuun avaamalla suora keskusteluyhteys yrittäjien kanssa. Ja jo nyt tarjoamme paikallisia marjoja, viljatuotteita, härkäpapua, hamppua ja lihaa. Kalastajan kanssa tehdyn tuotekehitystyön tuloksena tarjolla on nyt myös lahnapyöryköitä. Tukea ja tietoa saimme KEKO-hankkeelta”, kertoo Saralahti tyytyväisenä. Myös muissa keskisuomalaisissa kunnissa lähiruoka on selvässä nosteessa.

Yhdessä

Keski-Suomen yrittäjyyttä, ruokaketjun toimivuutta ja kilpailukykyä on edistetty koordinoidusti sekä teemallisesti muun muassa Menestyvä keskisuomalainen nautakarjatila (MEKA), Luomuliiketoiminnan kehittäminen Keski-Suomessa (LuomuKS) ja Luonnosta lautaselle (LUOLA) -hankkeissa sekä Sisä-Suomen kalatalousryhmän tuella.

Yhteistyö verkostoissa on vahvaa, vuorovaikutteista ja avointa – ja se ulottuu myös maakuntarajojen ulkopuolelle. Hankkeen sopimusyhteistyökumppanit ProAgria Keski-Suomi ja MTK Keski-Suomi sekä Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen liitto, oppilaitokset, kunnat, kehittämisyhtiöt, Leader-toimintaryhmät, yhdistykset ja yritykset ovat osallistuneet hankkeen tapahtumiin, tilaisuuksiin, viestintään ja kampanjoihin sekä näiden suunnitteluun aktiivisesti.

”Rahoittajatahojenkin suunnasta viesti on selvä – pyrimme toimimaan uusilla tavoilla, kokeilemaan, innovoimaan ja haastamaan. Haluamme olla tiiviisti mukana myös valtakunnallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä”, jatkaa Pölkki. Vaikka vuoden lopussa päättyvän hankkeen nimi viittaa ruokaketjuun, on maakunnallinen yhteistyöhanke ottanut koppia hankesuunnitelmansa mukaisesti maaseudun kehittämisestä toimialarajat ylittäen. KEKO 2 -hankkeesta vuosille 2019–2021 on jätetty rahoittajalle päivitetty hakemus.

Palaute, uudet ideat ja yhteistyö kiinnostavat.
Ota yhteyttä: leena.polkki@jamk.fi tai p. 050 4011 894.
Lue lisää: aitomaaseutu.fi ja verkkolehdet.jamk.fi/aitomaaseutu