Pääkirjoitus: Alueellisesti eheä Suomi rakennetaan yhdessä

Suomi on erilaisten osiensa summa. Jokaisella maakunnalla, kylällä, kaupunginosalla ja pitäjällä on omat, ainutlaatuiset piirteensä. Nämä kaikki muodostavat yhdessä Suomen, joka on enemmän kuin osiensa summa.

Maaseudun alueet ja erilaiset kaupungit tukevat toinen toisiaan. Suomen tulevaisuuden menestys voidaan varmistaa siten, että jokaista aluetta kehitetään sen omista lähtökohdista ja vahvuuksista käsin. Tätä myös tämän päivän aluepolitiikka parhaimmillaan on.

Yhteiskunnan teknologinen kehitys on kiihtymässä. Puhutaan paljon digitalisaatiosta, tekoälystä ja alustataloudesta. Uskon, että näillä tulee olemaan positiivisia vaikutuksia erityisesti maaseudulla. Maaseutuelinkeinojen digitalisaatio on edennyt käynnistymisvaiheesta kiihdytyskaistalle.

Digitalisaatio mahdollistaa aidosti monipaikkaisen elämisen, jonka ansiosta maaseudun vetovoima entisestään kasvaa. Tietoliikenneyhteyksien kehitys ja työn mobilisoituminen luovat yhdessä mahdollisuuden irtautua toimistokortteleista kesämökin laiturille. Maaseudun nopeiden verkkoyhteyksien eteen on tehtykin kovasti töitä, mutta tehtävää riittää edelleen.

Nopeita yhteyksiä tarvitaankin koko Suomessa, jotta voimme tuoda uusia digitaalisia palveluita kaikkien saataville. Kun yhteydet ja laitteet saadaan tähän päivään, voidaan valokuidun välityksellä toimittaa asiantuntemusta mistä tahansa, ja minne tahansa. Yhä useampaa työtehtävää on mahdollista suorittaa etäältä käsin. Näiden mahdollisuuksien avulla voimme taata myös nuorille vapauden asua, elää ja työskennellä myös maaseudulla ja maaseutuelinkeinojen parissa.

Suomalainen elintarviketuotanto on kansainvälisin mittarein katsottuna poikkeuksellista. Kun maapallon väkimäärä kasvaa, viljelykelpoinen maa vähenee samaan aikaan, kun ruokaa tarvitaan yhä enemmän. Puhdasta vettä meillä riittää, joten merkityksemme ruuan tuotannossa tulee kasvamaan nykyisestä. Kasvunäkymät elintarvikealalla ovat erinomaiset, joten nyt jos koskaan on otettava vastuu reilumpien elintarvikemarkkinoiden luomisesta ja tuottajien elinkeinon kannattavuuden varmistamisesta.

Ani harvassa maassa on metsät hoidettu niin hyvin kuin meillä. Suomessa metsien kasvu on kaksinkertaistunut 60 vuodessa, ja siitä kiitos kuuluu suoraan metsänomistajille. Hyvä metsänhoito on kaikkien etu; siitä hyötyvät niin ilmasto, talous, ympäristö kuin yhteiskuntakin. Hyvin hoidettu metsä luo perustan biotaloudelle, jossa meillä on valtavasti osaamista – eikä sitä osaamista ole varaa jättää hyödyntämättä.

Hyvinvoiva maaseutu on yksi Suomen elinvoimaisuuden korvaamattomista rakennuspalikoista, ja maaseutuelinkeinot ovat tulevaisuuden aloja, joiden kehityksen jatkuminen on turvattava.

Jari Leppä (kesk.)
Maa- ja metsätalousministeri